Meidän kirpputorimme

maanantai 19. lokakuuta 2009

Voittajaolo

-Jassu- lähetti Tyttötiimille mukavaa puuhaa postissa. Voitimme nimittäin ihka ensimmäisen blogiarvonnan-huimaa!Olen- en koskaan voita mitään-ihminen.Kerran tosin voitin duunin myyntikilpailussa Escadan valkoisen upean untuva toppatakin. Tosin sehän ei ollut arvonta vaan kilpailu;raatamista. Tyttötiimin takanahan on lisäkseni neljä muutakin tyttöä ja he parantavat tulosta pelkällä olemassaolollaan. Yksin en voita torillakaan koskaan muuta kuin lohdutus lyijykynän, jos autosta myyjä sille päälle sattuu.Pettymystähän ei tarvitse näytellä.

Tämä jäi mieleen ja tämä uusimpana.Olimme juuri vieneet kaksi vanhinta lasta seurakunnan kesäkerhoon ja kolmonen nukkui autuaana takapenkillä turvakaukalossaan kun äkkiä puhelin soi ja vastasin omalla nimelläni.
Ääni;"Onko nti Vallaton?"
Minä;" kyllä"
Ääni toisti; "Mutta onko nti Vallaton ?"
Minä;"On "
Ääni intti ; " Mutta onko nti Vallaton tavattavissa??"
Johon minä;" Kyllä hän on tavattavissa, mutta vetelee tuolla takapenkillä sikosiaan eikä pysty puhuamaan sanaakaan, kun on vasta neljä kuukautta raukka vanha! Olen hänen äitinsä, voinko olla avuksi??????"
Ääni ;" nauruanauruanauruanaurua hengenveto naurua naurua naurua"
Minä odotin hekotuksen laantumista kärsivällisesti.
Ääni;" Tämä on xxxx xxxxxxx Jumbon citymarketin lastenosastolta. Nti Vallaton on voittanut Natusan arvonnassamme kengurupallon. Voitte noutaa palkinnon nimellä infosta."
Minä iloissani;" Ihanaa. Kiitos , kylläpä vauva tulee isompana onnelliseksi."
Ääni;" kiäh kiäh kiäh heh heh hee"

Jassulta voitimme holiday sticker bookin, josta esikko käänsi aukeamia kuusi viikkoa vanhalla sujuvalla englannin kielen taidollaan;
at the beach-järvessä
holiday airshow-emmätiijä, ilmassa
in the mountains-laskettelukeskuksessa
waterpark-vesipuistossa
coral reef-sukeltamassa
Opiskelu jatkukoon intensiivisenä ja tarrat viuhuvat.




Samaan hengenvetoon postipoika kirmaisi meillepäin ja latoi laatikkoon vielä paksumman voiton.
kävin valittamassa miten soppaisia vaatteita meille palautuu päiväkodista. En saa niitä puhtaiksi kotikonstein.
Kuin vastauksena murheeseen voitimme kaksi isoa pönikkää ariel geeli pyykinpesuainetta kangaskassissa. Esikko taas viisastelemaan siihen viereeni;
" Kuule äiti, näillä sä voit pestä 15 asteessa pyykit ja puhdasta tulee taatusti!"
Minä: " Ja mistäs sä sen muka tiedät?
esikko;" No kai kun mä oon nähnyt telkkarista tietty."
Minä joka kehun että meidän telkkari on auki vaan pikkukakkosen aikaan ja tietääkseni siellä ei mainosteta pesupulvereita.
Jännityksellä jään odottamaan pesutuloksia.

Kiitos blogistit juuri meidänlaisista palkinnoista.



3 kommenttia:

  1. Nyt tuli kunnon naurut, kiitos niistä!!! Ja eikun pyykkäämään, kerrohan miten puhdasta tuli;)
    -Marjut

    VastaaPoista
  2. Kiva, että tarrat ilahduttivat tyttöjä! Niistä löytyy puuhaa taas vähäksi aikaa.

    Nyt sun täytyy kyllä laittaa lotto vetämään, kun näyt olevan onnettaren suosiossa!

    VastaaPoista
  3. Aatulan Äiskä; niin nauroi tuo myyjäkin , kun oli todennut ettei pääse eteenpäin inttämisellään.Juu innolla odotan superpuhdasta varsinkin niistä päiväkotivaatteista.

    -Jassu- tuota en huomannut ajatellakkaan. Lottoan vaan kerran vuodessa tai kahdessa. Nyt olisi se hetki, ennustat.

    VastaaPoista

Ajatuslentoa