Sunnuntaina

Sunnuntaina jätettiin miehet imuroimaan ja karattiin naapurin rouvan kanssa aamupäivä lenkille.

Suu louskaa ja keuhkot saa paremmin happea.

Kannattaa kälkättää.

Joidenkin ihmisten kanssa vaan ei tule hiljaista hetkeä.

Sanat pulppuavat.

Tunnin lenkki.

Kahden tunnin päästä naapurin rouvan puhelin soi.

Kaverin mies soittaa, että mun miehellä on kiire.

Pitäis saada eukko kotiin.

Missä te ootte?

No me vähän oikaistiin.

Tuli tunti till.

Hyvässä seurassa ei edes huomaa että on lenkillä.

Paitsi housun persauksesta.

Se on märkä.

Ja selkä kans.

Iltapäivällä ananaskakkua.

Tahmatassun toffeeta.

Lusikkatemppuleipiä.

Kesken kiivaimman keittiösession kakkosta kaivattiin kavereille.

Ykkönenkin lähti.

Myöhemmin en enää muistanut , että olin nostanut tahmatassun evästoffeenpellin saunan lauteille hetkeksi jäähtymään. 

" Kuka on heittänyt vessapaperirullan mun toffeeseen??" kysyy vanhin.

ÖÖ.

meillähän on se puusauna

Kun on itse ensin heittänyt matkallaan voltin pyörän tangon yli.

Käsveska jäi pinnojen väliin.

pahasti

Kuopus korkkasi oman minatyr kakkuvuokansa.

Se olikin tärkeä tapahtuma.

Mutta päättyi lopulta suureen pettymykseen.

"Mun kakku on ihan pilalla.

Se on RIKKI!" ulisi kaksivuotias.

äiti typerys kävi leikkaamassa palasiksi

eihän se enää ole kaunis

ymmärsin

Meidän sunnuntai.

Vapaapäivä.

reseptejä kirjasta 

papu porkkana ja hillopulla

pikkumimmien keittokirja

LÅNGVIK superfoodseminar

Kiva viikonloppu tarjolla

Ohjelma

harmi, että on jo muuta tärkeää ohjelmaa samassa viikonlopussa

villitemppu

Äiti tsemppi projekti täti tomera juoksuineen +tavoitteineen on päätetty pitää omana osastonaan.

Aikuisten oikeesti -ei lapsille.

Juuri siksi, intiimimmin.

Naisen elämää.

Tällä kertaa ei lastentarvikkeita.

Oven takana villitemppu

Murskavoitto

Äiti kuntoon projekti-lisäänkö vallattomiin vai avaanko uuden blogin?

Lisää tänne-kivaa	47 (88%)
Mene muualle laihduttamaan	4 (7%)
Evvk	0 (0%)
Ihan sama	2 (3%)

Ääniä tähän mennessä: 53 

Olen äimän käkenä!!!

Miten te voitte olla noin yksimielisiä?

Ooh.Ja kiitos.

88% haluaa minut ja tsemppini tänne vallattomiin.

7% toivottaa minut tervemenneeksi kuntoprojektin kanssa.

3% ihan yks lysti

0% ei voi vähempää kiinnostaa.

Olin yllättynyt tänne vaihtoehdon prosentuaalisesta suuruudesta sekä evvk;n nollaprosentista.

Ai hurja- haaveilin erillisestä äiti tsemppi blogista-intiimimmin.

Haudon nyt kyselyn tuloksia hetken ennenkuin paljastan mille polulle taivalsin.

Kiitos Ihanat!

kuva treeniloki

Zumba

Pettymys iski.

En mahtunutkaan Zumbaan.

Kansalaisopiston kevätohjelma oli jaettu lomamme aikana ja siellä uutena oli lauantain Zumba.

Äkkiä nettiin ja ilmoittautumaan.

Yllätys oli suuri kun Zumbaa ei löytynyt sieltä.

Olinkin etevä ja kopsasin ilmoittaumiskaavakkeen ja lähetin heti yöllä opiston toimistolle.

Meilissä ilmoitin tulevani paikan päälle allekirjoittamaan kaavakkeen kunhan paikka on minun.

Meitä oli muitakin joilla oli minun haluni.

Aamulla odotti meilissä opiston viesti joissa kerrottiin, että kurssi oli otettava heti pois netistä

sillä se täyttyi alta minuutissa

ja viisikymmentä oli jo siinä ajassa saanut itsensä klikattua varasijalle.

Pääsinkö sijalle 51. ?

Siellä ne nyt Zumbaavat lauantaina ilman minua.

On tämä niin väärin.

Kyllä nyt koetellaan naista.

Ei muuta kuin lumikonttaamaan.

Kisat ovat tulossa

ja silloin taistellaan viimeiseen naiseen.

Se vaatii kyllä jo hyvät rommit.

Tiukka kulaus ennen

ja muutama jälkeen.

On meinaan kokemusta

-molemmista.

Äiti kuntoon projekti

Hei, hei herkku?

Mikä tuo kysymysmerkki on?

Epäiletkö?

Käy ilman muuta heti vastaamassa uuteen kyselyyni vasemmassa laidassa ja anna tulla täydeltä laidalta niin varmasti tiedän mitä teen.

Viime vuonnahan alkoi jo äiti tsemppi juoksun tahtiin ( ja mitäköhän varten juoksuhousut on kaapissa eikä enää koskaan pyykissä? Ihmettelen itsekkin. Sukset nojaavat tuolla seinään)

Kysymys kuuluu haluatko, että puhun elämäntaparemontistani täällä vai muualla?

Kiinnostaako asia sinua vai ahdistaako?

Haluan seurata itse itseäni ja tuntemuksiani, joten toinen areena voisi olla parempi, mutta hankalaako?

Siivousboosteri

Moni suomalainen hermoilee tälläkin hetkellä sunnuntain arvotilaisuutta. Me onneksi saamme lötköillä omassa olohuoneessa nauttien juuri niissä vetimissä mikä mukavimmalta olo maistuu.
Siivota nyt kumminkin pitää, boostasin tätä tapahtumaa erinomaisella lounaalla.

Siivousboosteri

• banaani
• 3/4 tammenlehtisalaatti
• roipe persiljaa
• 1rkl hamppuöljyä
• 1 tl macaa
• pussin pohja makrobios cashewpähkinöitä (9)
• 2 tl hampunsiemenrouhetta
• muki vettä (sis. 1 tl msm)
• 2 tl kookosöljyä

Hotkaisin(pureskellen) tuon yllättäen ihan yksinäni lounaaksi. Tyrkytin miehelle joka vaati lisää sokeria. EI.

Kaapin vielä blenderin kannun seinämätkin lusikalla suuhuni.

Kroppa kiitti, mutta kyllä tuli siis täysinäinen olo kahdesta lasillisesta smoothieta-en olisi uskonut.

Siis vähemmän on enemmän.

Sisko toi meille muutama viikko sitten sisustuksen uusimisen vuoksi yli jääneen pöytälapun. Meillähän ei sinisellä sisusteta, joten tarjosin sitä kaikkialle tuloksetta ja loppuviimein lamppu olikin mukava lisävalo lipaston päällä aulassa. Aloin jo siihen iltaisin tottua , kunnes tänään se lähti aivan yllättäen. Mies huitaisi sen imurilla alas ja räiskis. Siniset keramiikat lentelivät.Ja tämä ennen tarjoamaani lounasta , jota maistoi vain kulauksen.Haaveilen yhä kirkasvalolampusta.Se täytyykin sitten virittää seinälle, ettei siitä kukaan tee sirpaleita.

Eilen pääsin vihdoin kälkättäjien kanssa lounalle kasvisravintolaan. Mukana oli myös miesjaostokin tällä kertaa. Si-rokotuksesta kipuileva kummipoikani, joka söi riisiä ja salaattia kun ei kuulemma ole kastikemiehiä.Minä kauhoin kastikkeita joka törpöstä senkin edestä

Atmosfääri oli aika ankea kuppila, vaikka yritimmekin syödä tunnelman maksimoimiseksi nenä kiinni kallioseinässä.Ihanaa saada erilaista ruokaa kuin kotona.Ovella olisivat voineet jakaa reseptit taskuun. Toki ystäväni hoki;" lihakaupan kautta kotiin, lihakaupan kautta kotiin". Toisen ystäväni kanssa saimme kuin saimmekin pidettyä D-vitamiinimölyt mahassamme ja tunnelma pysyi tasalaatuisena ilman kiihkoilun  nostattamaan desibelimäärää. Kälkättäjien kanssa pitää valita lounaspaikka huolella, sillä meillä on niin kovaäänistä asiaa kun vauhtiin pääsemme. Mikäs sen mukavampaa -varsinkaan muiden ruokailijoiden mielestä.

Joulukuun kuudes tänäkin vuonna sytytämme sinivalkoiset suomalaisuuden kynttilät ja kiitämme pappaa ja isopappaa .
Kiitos, että olit.
Kiitos, että menit -siitä on nyt 70 vuotta!
Kiitos, että tulit takaisin hengissä ja sait elää täyden elämän.
Tänäkin itsenäisyyspäivänä minä kaipaan  sinua yhä.

Uudet urat

Uutta potkua uralle voi käydä hakemassa ammatinvalintatestissä Hollandin malliin.Kas näin.

Tuloksesi: Sosiaalinen 40% Tieteellinen 19% Systemaattinen 13% Yrittävä 50% Taiteellinen 41% Käytännöllinen 22% Vastauksiesi perusteella olet yrittävä ja taiteellinen. Alle on listattu joukko ammatteja, joissa voit parhaiten hyödyntää näitä ominaisuuksia. Tarkemmat kuvaukset eri ammateista ja niihin kouluttautumisesta löydät ammattinetti.fi:stä. Radiokuuluttaja TV-kuuluttaja Kolumnisti Muotisuunnittelija Malli Kuvataiteilija Näyttelijä Testi oli äärimmäisen suppea. Yhteenvetona voisi sanoa, että esiintyvä turpamoottori tai luova toimittaja.Minkälaisia ammatteja sinusta kuoriutuu?

Lenkkejä ja superfoodseja

Juoksusukkia; lempparit ja alesta.
Siskolta muinoin saatu synttärilahja on vihdoin päässyt aktiivikäyttöön-kiitos!

Täti Pyllerön juoksukoulu

Summa summarum

Viikko kolme alkoi juoksua eilen ja säntäsin matkaan heti kun sain kuopuksen nukahtamaan. Siis minä en tehnyt sen eteen muuta kuin annoin iltapalan, pesut ja pusut ja aa tuuti. Juuri kun olin livahtamassa ovesta ulos kaikkine vempeleineni eikös eskari kipittänyt ulos huoneestaan ja varustuksen nähtyäni kauhistui tuo että minne menen. Menen pihalle- nyt nukkumaan. Esikolla oli tieto, että juoksentelen pihatiellä, kaikki hyvin.

Siis matkaan ja kiireellä. Koska oli kiire kotiin , pysy vauhtikin kovempana eikä koskaan ole ollut niin hiki kotiin palatessa kuin eilen.Pikajuoksu=pikaeuforia. Olisiko juoksua tullut 6 minuuttia ja kävelyä 2 ja takaisin pihaan tankkaamaan superfoodseja. Jätin mustaviinimarjapuskaan alaoksille urheilupalautus marjoja. C-vitamiinit oikein rapisevat suussa-nam nam. Hyvin ovat siellä pysyneet linnuilta piilossa. Mitäs sitten otetaan suorituksen jälkeen kun herukat ovat häipyneet? No tietysti napsitaan pihasta puolukkaa-se karkoittaa hiivaakin jos sokeria on ollut liikaa tarjolla.Vielä on saanut lenkin jälkeen pihassa maistaa vadelmaa. Ovat yhä herkkuja.

Edelleen kellon tihrutus on ollut vaikeaa vaikka käytössä onkin jo Polarin sykemittari.(paristojen vaihto kustansi 12 e odottaessa liikkeessä) Omat tiedot sain tallettettua mittariin , vielä kun saisi tutkittua nuo sykerajani.Nike+iPod systeemi olisi herkku. Ei tarvitsisi autolla naapurustossa vihon ja kynän kanssa matkaa mitata. Tässähän tuntee itsensä aivan urheilijaksi-sen verran on suoritukset alkaneet kiinnostaa. Suoritus se on sekin jonka Täti Pyllerö alkutaipaleellaan suorittaa.Pian alkaa pimeä eikä otsalampun kanssa juoksu viehätä ilman henkivartijaa. Pimeys on loukku.

Kesämme must ostos joka kauppareissulla.Lähiherneet.

Viikko kaksi

ja heti kaksi suoritusta suorittamatta. Merkintää ei tullut perjantaille eikä maanantaille. Onpahan jotain varastossa jos urheiluhulluus iskee. 30 min. kävely ja juoksupäivä 5 min + 4 min.Viikonlopun vietin naisten lepohetkessä eikä sunnuntai-iltanakaan uskaltanut lähteä juoksemaan , niin väsytti.Akut on ladattu.Ekana yönä valvottiin puolikuuteen aamulla. Suu oli täynnä naisten puhetta, olipa ihanaa!Luomuviiniäkin sinne mahtui hyvin.Ruokaherkuista puhumattakaan.Muistakaa äidit ottaa aikaa itsellenne.Mies aina manaa miten energinen olen kun tulen kotiin naistenviikonlopuista. Heh, pitäiskö käydä kaksi kertaa kuussa? Tällä kertaa metsässä upeissa harjumaisemissa oltiin voimaantumassa.

Viikko yksi-aloitus

Täti Pyllerön nousukiito alkoi säntillisesti ohjelman mukaan. Päivät kolme ja neljä sekä viisi ja kuusi vaihtoivat paikkaa aikataulutuksen (sitä meidän perheessä riittää) vuoksi. Lauantaina jaksoin juosta tasan kaksi minuuttia ja se oli tasan eikä yhtään askelmaa enempää. Juoksentelin maalla tuleentuvan viljan vieressä mutta edes maisemat eivät antaneet potkua. Välillä venyttelin kevysti metsälaavulla ja kuuntelin puita. Kroppa oli tukossa. Jo viikolla yksi huomasin miten juoksu kulkee paljon hienommin aina lepopäivän jälkeen. Onpa kumma, ennen en ole tiennyt sillä eroa olevan tai ehkä olen pitänyt vapaapäiviä aivan varmuuden vuoksi ja unohtanut mennä takaisin liikkumaan.Ohjelma edistyy varmasti. Joku sanoi että oli liian helppo ja siirtyivät edistyneempien ohjelmaan. Itseä vieläkin epäilyttää viiden kilometrin juoksu tämän vuoden puolella. Kun jaksan juosta viisi kilometriä yhtä soittoa niin Täti Pyllerön juoksukoulu saakoon vetävämmän nimen- keksitkö sinä?

Musiikista

Sisko sponssasi taas tietämättään kun lomalla lahoitti heidän iPodin tytöille.
Vaivihkaa sen nappasin lainaksi tähän alkuvaiheeseen edellisen omistajan musiikit ladattuna.

Olipa mukava eilen hölkätä loppusuoraa pienten joutsenten tanssissa! Olo oli ristiriitainen ja psykedeelinen. Ankkurinappi taas jokseenkin venyvän veltto. Jotta viikko kolme antaisi täyttymyksen otan vastaan mahtavia juoksumusavinkkejä , kiitos.Mikä saa polvet nousemaan ja nenän nököttämään kohti kilometrejä?

Mummon mustikat ja avuliaat suuhun putsaajat.

Rakas mustikka-metsien anti!Superruoka.

Peppi ja huippu-urheilija

Aamun asut;

Velli Vallaton alias Peppi Pitkätossu.

Valma eli Vilkas Vallaton alias huippu-urheilija mitä mitaleihin tulee, vielä yöasussa hän on noussut palkintokorokkeelle yleisön hurratessa eläköön, eläköön kauan äitisi kuntokuuri.

Täti Pyllerön juoksukoulu eteni eilen vaiheeseen kaksi.

Matkaan pääsimme illalla 18.50. Kannustusjoukot karisivat kuin kesäpäivät.

Esikko l. Vilu Vallaton lipesi kirjojen maailmaan ja jäi maata röhnöttämään sänkyynsä.Yöllä valkeni että hänelle seuraa piti myös isin marabou-nam- suklaalevy. Mitäs yhdestä maitoallergiasta kun sokerihimo iskee.

Eskari alias Villi Vallaton tuittuili:" Ja mä en lähde mihinkään lenkille , aina vaan joutuu menemään lenkille!!!!" Kyseessähän oli vasta päivä numero 2.

Valma Vallaton varustettiin urheilujuomapullolla alias Neocate. Kliininen ravintovalmiste, ilmankos noin monta mitalia saavuttikin tämän aamun palkintokorokkeella.

Lopulta neidit psyykkasivat itsensä ja pyöränsä korillisella evästä. Koska pysähdyksiä ei ollut joutuivat nuo syömään eväänsä vauhdissa, siitäkös sanomista tuli eli ainakin pystyin rähjäämään -olihan kävelypäivä.

Tällä kertaa nappasin kelloksi kakkosen kukkakellon farkkurannekkeella. Muuten hyvä, mutta en erottanut lainkaan minuutteja koska piti pysyä liikkeellä eikä seisoa puskassa tihrustamassa rannekelloa.Näin ajan vain lähdössä ja maalissa ja niiden erotukseksi summasin 55 minuuttia. Sinänsä hyvä kukkakellokin , että tietää miten vauhti paranee.

Tätä päivää silmällä pitäen yritin juosta kaksi minuuttia tasaisella vahvistaakseni itselleni että se aika on helekutinmoisen ylipitkä juostessa. Ihan vaan pieni spurtti kesken kävelylenkin.Koska aikaa en hahmottanut ranteestani ,otaksun, että juoksin kolme kilometriä kuudessakymmenessä sekunnissa.Henkisesti.

Housut pysyivät jalassa kun äkkäsin kääntää vyötärökaistaleen kaksin kerroin ja hiukan nostella kangasta reisistäkin vaikkei se siellä yhtään löpöttänyt (ihan jotain muuta).Juoksutossut olivat edelleen hyvät ihanissa juoksusukissa. Koska tämä äiti on nopea nousukiitäjä ja vielä nopeampi sammuja mitä innostukseen tulee, niin säästän kenkäshoppailut tulosten taakse.Pientä kehitystä vaaditaan muussakin kuin suklaansyönnin nopeuskilpailussa.

Jäähdyttelyn suoritin marjapuskassa venytellen ja kurkottaen ja varpisten sillä uhkuvat sadepilvet tuntuivat räjähtävän ihan justiinsa.Ja ne räjähtivät yöllä niin että katto tuntui notkuvan sängyn päällä.

Aamulla herätessä tunsin selvästi madonnamaiset takareisipallukat koviksi pumpattuina. Vai olisiko selluliitti kuitenkin kasaantunut pahasti yön aikana? Sitä se juosta nytkyttäminen teettää -koko keho paniikissa etsien hysteerisenä vanhoja tuttuja paikkojaan.

Ylösnoustessa erotin suuret reisilihakset tai paremminkin niiden kiinnittymiskohdan. Kuin olisi koko yön tykittänyt askelkyykkyä. Tunne oli yhtä ihana kuin kolaamisen jälkimainingit kyljissä.

Eteenpäin naiset.

Äidit ovat sitkeitä luojan luomuksia.

Jospa illalla sataa niin saadaan uutta kokemusta.

Täti Pyllerön juoksukoulu

Tänään on ehditty kaikenlaista.Aamulla vietiin koululaisten kanssa kirppiskamat myyntiin.Ruokakaupasta nykäistiin alerekistä (jos -30% edes ale on-ei minusta) äidille pari pyöräilypaitaa. Jonkunlaiset housutkin oli hommattava tähän äidin tsemppikauteen. Normirekistä otin silmämääräisesti suuret juoksuhousut. Sovitella ei ehditty joten viime tingassa kaarsin takaisin ja jostain syystä otin vielä suuremmat=virhe.Olisiko sittenkin pitänyt tyytyä niihin vanhoihin tuulihousuihin? Ainakin mattopyykillä ne toimivat.

Ensimmäinen lenkki antoi odotuttaa itseään iltaan. Ehdottelin tytöille, että he suorittaisivat Valma Valmattoman kärryttelyn sen kahden minuutin ajan jonka juoksisin. Vielä mitä-nämä päättivät fillaroida kirjastoautolle. He eivät voi missään tapauksessa lykätä rattaita.Eipä tietenkään sillä auto olisi pysäkillä tällä minuutilla. Neidit singahtivat pyörineen ja me jäimme Valman kanssa pukeutumaan lenkille.

Siis liivit. Kaivoin naftaliinista mustan Adidas urheilutopin. Ja kas rinnat hävisivät- myöhemmin tissit löytyivät litistettyinä kainaloista. Kuinka ne sinne olivat joutuneet? Kokolappu lie sen verran haalistunut kaapissa, mutta muistutti aikaa viisi vuotta sitten. Hankittiin muuten tänään sieltä ruokakaupasta myös Adidaksen cool max juoksusukat ja ne olivat eri kivat jalassa, kuin pumpulissa olisi tallustellut. Silkkipumpulissa.

Juoksutossuiksi saivat kelvata nuo entiset Reebokit kolmen vuoden takaa. Ne pari kertaa tietysti lenkkeillyt. Ainakin kurassa oli menty, veikkaampa syksyä.

Valma rattaisiin, turvavöiden säätöä ja alkaa ;

viisi minuuttia kävelyä. Kävelin varmuuden vuoksi postilaatikkojenkin ohi etteivät naapurit näe.Sitten hölkkää puiden siimeksessä. Polar oli mennyt mykäksi joten nappasin ranteeseen laatikon pohjalta mustan sporttikelloni=virhe.

Kello oli juoksun alkaessa 16.02.

Sopivasti alamäki kuin tilauksesta. Mitä? Jokaisella juoksuaskeleella mahassani valuu jotakin? Mitä? No se suuremman juoksuhousun housunkaulus. Pomp, pomp, pomp. Ja iloisesti juoksen mahapaljaana, löps, löps, löps.Housunkaulus rullalla mahamakkaran alla. Kauanko se kestikään että juoksu muka laihduttaa? Iltapaino oli kilo kaksisataa grammaa enemmän kuin eilisillan paino. Mahtavat vauhtilihakset! Valma katsoo minua juoksun alkaessa monttu auki kunnes saa kiinni tahdista ja sitten se alkaa. Neiti alkaa lyödä tahtia liikuttaen vartaloaan ylös alas yhä hurjempaa vauhtia. Tiedättekö kuin keinussa lapsi antaa itselleen vauhtia. Nyt ei olla keinussa eikä vauhtia anneta itselle vaan rapakuntoiselle äidille. Normaalisti Valma ei vielä puhu suomea mutta nyt hän huutaa KOVAA selvällä suomen kielellä. KOVAA, KOVAA.

Mäen alla vilkaisen kellosta vapautusta. Se on 16.02 yhä. Tämän kellon mukaan juoksuosuus tulee kestämään ikuisesti kunnes joku ostaa uudet patterit. Kirjastoauton aikataulu sanoo 19.00. Kirjastoauton kyljestä tavaan; eteenpäin sanoi mummo lumessa. Jopa kunta on minua tsemppaamassa.

Takaisinpäin kaartaessa tukimme koko väylän. Juuri sen johon ei mahdu rattaat ja auto vierekkäin. Rattaat, pyörät, neidit, reput. Uusimman naapurin mies jonottaa tielle ja nauraa valkosilla hampaillaan ruskeassa naamassa kun revin jalkapeitettä pyörien välistä. Valma paiskaa lippiksen ojanposkeen ja lorottaa koko H&M:n vesipullon syliinsä, lits läts kuuluu kun lasken jalkatelineen alas. Sitten alkaa viimeinen nousu ja se juoksuosuus. Valma keikkuu tahtia, Brio häpit notkuvat. Yritän löytää olkapäille mahdollisimman rentoa asentoa.Pylly työntyy väkisinkin taakse , kädet ojentuvat täyteen pituuteensa. Jaksaa, jaksaa vaan sitten ei enää jaksa. On pakko kävellä vaikka kello näyttää olevan 16.02. Mäki vaan on niin raskas eikä metsänkään läpi voi sinkoilla rattailla.

Kotipihalle saapuessa tsempparit siirtyvät vadelmapuskan kautta sulkapallo-otteluun.Urheilu siis jatkukoon- minullakin luojan kiitos. Lenkki oli lyhyt ja vaiherikas eikä siihen oikein ennättänyt keskittyä. Mitäs niille Craftin housuille tehdään? Ehdotin tytöille, että pestään ne ja paketoidaan iskälle joululahjaksi. Esikko sanoi; "Älä nyt viitti , nehän on on naisten housut."Ai jaa, en niin tarkaan tullut katsoneeksi mistä tangosta ne repäisin kärryyn. Lähellä kuitenkin niitä -70% kenkiä joita meillekkin eräänä päivänä hamstrattiin.

Palkinnoksi sain siis vadelmia, mutta mitäs lenkin jälkeen kuuluu syödä?Minä söin purkkaa=virhe, jonka seurauksena kuuluu soittaa huomenna hammaslääkärille ja toivoa nopeaa aikaa.

Tälläinen oli ensimmäinen juoksukouluni.

ps. varmistelin vielä roskapussireissulla erään jutun.Kävelin ensin tovin, tiputin pussin roskikseen ja juoksin takaisin pihaan. Pomp, pomp, pom-löps, löps, löps.

Ja se on takuuvarmaa: olin ostanut itselleni liian suuret housut.Kuinka se yleensäkään on mahdollista?

Tää muka juoksi tänään.