Meidän kirpputorimme

lauantai 27. helmikuuta 2010

Kaamea Haisuli


Muistatteko, että muumit nukkuvat talviunta?
Mutta ne heräävät hetkeksi juuri parahiksi, kun kiljuvat etelä-suomalaiset lapset vilistävät hiihtolomalle.
Niin mekin hyytävässä viimassa alkuviikosta puskimme Kailon saareen
näyttämään kuopukselle tätä ihmettä.
Hulvatonta muumiperhettä.


Neiti tietysti juuri silloin halusi itse kävellä koko piiiitttkkään matkan vaikka emme olleet miesmuistiin 
kuljetelleet mukanamme rattaita.
Matka siis kesti ja kesti
mutta niin kesti kaksivuotiaskin
pelkällä tahdonvoimallaan.



Muumit jo odottivat melkein pihalla, olihan  menossa hurjat mäenlaskukisat 
ennen muumiolympialaisia ja lumikenkäkisaa.

Mutta sitten se tapahtui.
Juuri kun pikkuneiti rohkaistui menemään mukaan menoon niin 
eikös tullut Haisulin rohjake ja käveli suoraan neitimme yli.
Sitten se alkoi, karjunta;
neiti huusi kuin hyeena karvaiselle haisulille ja 
poliisi kailotti haisulille myös
ja sitten ne tulivat molemmat
ja yrittivät lohduttaa ja anella anteeksi.
Se nyt oli turhaa,
kun nainen loukkaantuu verisesti niin 
sitä ei lepytä mikään.
Ei ainakaan poliisi-edes muumimaailman.
Poliisi passitti haisulia vankilaan siitä hyvästä, mutta 
haisulipa karkasi muumitaloon ja ryöstä sieltä 
muumimamman mansikkakakun.
Ja kaikki juoksivat pitkin pihaa kuin heikköpäiset, huh.
Oli siellä meidänkin Kiljusen herrasväen kakaroita juoksentelemassa ja kiljumassa hirmuisesti.
Oi mikä metakka.
Onneksi ei ollut Tarja ja Pentti Kultarannassa,
olisivat pelästyneet.

Onneksi myöhemmin tyttö sentään halasi iki-ihanaa muumimammaa
ja upea hattuista muumipappaa.
Rannassa paistettiin makkaraa ja syötiin omia eväitä. 
Napakelkkakyytiäkin koettiin.
Luistinratakin oli aurattu, 
potkukelkat odottivat potkuttelijoita.
Eikös heti alkuunsa loppuneet kamerasta patterit 
eli omista kuvista ei tietoakaan.
Muumikaupasta sain ostettua pari patteria myyjän laukun pohjalta
mutta eikös ne myöhemmin osoittautuneet ladattaviksi...

Niiskuneitiä tyttö ei halunnut halata,
mutta niiskuneitipä halusikin halata äitiä!
Jo tuli kuopuksellekkin kiire
saamaan oman halinsa.

Ravintolassa oli menossa 
piparin koristelutalkoot ja sekös vasta jännää oli.
Varsinkin kun päivän päätteeksi ohjaajat jakoivat koristekamat lasten reppuun.
Täällä onkin nyt pari päivää kärtetty leipomistalkoita,
vielä ei ole ehditty.
Kaikenväriset strösselit ja nasselit polttelevat keittiönlaatikossa.

Ravintolan jälkeen kävimme vielä kerran kurkkaamassa muumit ennen kotimatkaa.
Talon takaa purjehti paikalle itse muumimamma
ja saikin sen seitsämän halausta ja 
ainakin kolmekymmentä heipat vilkutusta.
Niin lähdettiin kiipeämään kohti porttia.
Kuopus taapersi perässä itsekseen ja jupisi jotakin .
Askel askeleelta jupina yltyi kiivaammaksi ja kovemmaksi.
Puhuuko tuokin jo yksinään ?
Ei toki,
hän komensi kuin komeljanttari itseään muumimammaa.
Sillä muumimamma oli hyvää hyvyyttään lähtenyt saattamaan neitiä mäkeä ylös.
Tämä ei tietenkään sopinut pikkuneidin suunnitelmiin.
Kuule, et sinä täällä voi muumimammaa määräillä hänen omalla pihallaan,
kyllä se on vähän toisinpäin.
Muumimamma onneksi ymmärsi myös yskän ja jättäytyi kauemmaksi.
Pikkuneiti veteli vielä pitkiä henkäyksiä ja tuhauksia ja nakkeli niskojaan.
Pysykööt muumit vaan saaressaan ,
mietti hän.
Ei lapsia saa seurailla.


Pikkuneiti oli niin tohkeissaan että
alkoi kesken kaiken väittää 
että hän oli nähnyt Barbapapan.
Niin siinä käy kun fanittaa barboja ihan kybällä
ja joutuu Haisulin murjomaksi.
Kaameaa , koko elämä
toisinaan.
Mutta niin jännittävää.





Päivän päätteeksi tuliaiset.




Poikkeuksen tekee Taikatalvi, jolloin teemapuisto on avoinna eteläsuomalaisten koululaisten hiihtolomaviikolla 8 eli 20.–28.2.2010. Silloin Muumimaailmassa pidetään talvista hauskaa! 

Tiesithän, ettmimaailma on talvisaikaan suljettu?

Poikkeuksen tekee Taikatalvi, jolloin teemapuisto on avoinna eteläsuomalaisten koululaisten hiihtolomaviikolla 8 eli 20.–28.2.2010. Silloin Muumimaailmassa pidetään talvista hauskaa! 

torstai 25. helmikuuta 2010

Hempukka Tepsut tarjolla

ja KAVATIT
ja CLAIRE KIDSIT
ja BOPYT
ja TEPSUT BABY PINKKINÄ


Pitääkö sen kintun niin nopeasti kasvaa
ettei kenkiäkään kunnolla ehdi käyttää, harmi.
Tänä talvena on käytetty jo kokoa
23
24
25 ja tääkin just pieni
ja Bundgaardit yhä koossa 22
kun isompia ei ole saatavana.
Mistä saisi kunnolliset sisäkengät pehmeällä 
mutta tukevalla pohjalla?
Ei mitään tarhatossuja vaan Bundgaardit
tai jotkut.


nää oli ihan enstexparhaat yökerhon karaokessa


ja laivan vaihdossa


ja mehujään syönnissä
se se vasta tärkeetä oli 
aivan kieli keskellä suuta 

mutta mistä meille 
yhtä ihanat sisäkengät
tansseihin
iloihin
elämään
?
?



maanantai 22. helmikuuta 2010

Aitouden etsijä

Tyylini on aitouden etsijä.
Nouseva tyylini on moderni pelkistäjä.
Amalia ja tytöt haastoivat testaamaan  omaa tyyliään.
Tykkään sävyistä
huonekalut eivät kolahda tyyliini mitenkään.

MODERNI PELKISTAJA


Olet klassisen tyylin ystävä ja uutuuksien omaksuja. Skandinaavinen pelkistys ja urbaani rosoisuus yhdistyvät sisustusvalinnoissasi. Kotisi laadukas, hillitty ilme uusiutuu helposti jo yhdellä katseenvangitsijalla, kuten taululla tai seinän värillä.


AITOUDEN ETSIJÄ



Saat elämyksiä luonnon materiaalien aitoudesta ja lämpimästä, murretusta väriskaalasta. Harkitun huoleton tyylisi heijastaa ekologisia arvojasi. Etsit esineitä, joissa näkyy käsityön jälki, löydät tehoste-elementit suoraan luonnosta.

tonnin lahjakortteja jaossa...

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

kaxyx kax = kax



210210
kax



Päivänsankari loikkasi sängystään toikkaroimaan ympäri huushollia 
ennenkuin saimme hopeavadit aseteltua täyteen mehumukeja ja pokkoroota.
Itseasiassa paljon aikaisemmin kuin saimme silmämme auki.
Kaipaan sinua pinnasänky
-näinä aamuina.


Siskotkaan eivät olleet saaneet silmiään auki
kun tämä turkoosipukuinen oli mennyt tekemään töllöntöitä 
pimeään lastenhuoneeseen.
Kuorsaus vaan kuului ja pientä imeskely soundia.
Sen verran karmea kuola valui rinnuksille että kiinni jäi verekseltään.
Mitäs pitävät karkkipäivätikkareitaan keskellä pöytää.

Jossain vaiheessa päästiin sentään asiaan.
Onnittelulaulu saatiin luikautettua ja lahjantynkäkin piilosta kärrättyä
sankarille.
Vaivalloisinta oli saada sankari takaisin omaan sänkyynsä jotta juhlalllisuudet
voitiin suorittaa perinteisessä järjestyksessä.
Ensin laulun kiekaus, sitten halit ja onnentoivotukset ja vasta sitten lahja.
Isänsä lohdutteli isojasiskoja;" Kyllä se jo ensi vuonna ymmärtää pysyä sängyssään odottamassa."
Tiedä häntä.
Seikkailut houkuttavat.



Nenänalus hieman nuhansärkeämä.




Tään on nun. Avaa.


Teknisiä juttuja.


Saatiin sentään päivävaatteetkin päälle jossain vaiheessa.
Ja lisää nuhaa.
Siihenkin auttaa pokkoroo.
Tämä pyysi vielä iltapalaksi pokkoroo
muttei sentään enempää mehua.

Äiti vilkuttaa vauvavuosille 
hei hei
iäksi.

Kunnes saapuu 
tärkeä mammin virka.
Tässä täytyy nyt välissä saada toipua.
Ai mistä?
Ei mistään 
-ihan leppoisaa ollut.

lauantai 20. helmikuuta 2010

Sävy sävyyn


Rouva shoppaili sitten 
pöytäliinan kanssa itsensä sävy sävyyn.



Gina tricot on 
esikon ja äidin yhteinen luottotoimittaja
mitä tulee tunikoihin ja leggareihin
tai ylipäätään kotivaatteisiin.
Voipa sieltä näköjään farkkuihinsa vyönkin saalistaa.



Hauskaset hameetkin nappasin kotieleganssiin.
Harmaa onkin ollut jo kaksi päivää päällä 
ja aivan jumalaisen pehmeää puuvillaa kuin ei mitään.
Hiihtelen täällä leggareissa ja t-paidassa
ja uuden uutukaisessa hameessa.
Nyt julkeaa avata ovenkin kun  ovikello soi.
Ei tarvi ensin rynnätä makkariin pukeutumaan ihmisten ilmoille.
Hauskaa hiihtolomaa.
Hormissa tuuli vinkuu ja soi.
Piha on täynnä 
oksasilppua 
neulasta 
ja havunroskaa.
Pulkat hakkaavat laudoitusta vasten kuin 
rumpuorkesteri konsertissaan.

Vieläkö aamulla on tietä auton kulkea?



Hattuja




Talvella on mukavaa pitää hattu päässä.
Hattu suojaa
hattu lämmittää
hattu antaa lisää pituutta
hattu lisää arvokkuutta.



Kelopuulla on hattu.
Lyhdyllä omansa.


Toisella lyhdyllä suorastaan turbaani.


Kolmannella lyhdyllä omansa.
Ei näihin voi koskea
luonnon taideteoksiin.


Lipputangon nuppi
hattu päässä
talvissäässä.


Kotiellä vastaanottaa 
Niko lentäjänpoika.
Näettekö?
Poro seisoo jalustalla ja vartioi.
Sarvet päässä.
Arvokkaassa talvisäässä.
Kevään tullen hän on häipynyt
kenties pohjoiseen.

Tilalle saattaa tulla orava
tai käärme.

perjantai 19. helmikuuta 2010

Kuka saa?



Kuka saa
kuka saa
lentokoneella matkustaa?
Tillin tallin tömpsis.



Tytär saa
tytär saa
lentokoneella matkustaa
tillin tallin tömpsis.


Vielä kengät varastosta.


Onko kukaan muu huomannut miten näppärä apupöytä 
onkaan silityslauta?
Niin mainio korkeus 
ja kapeus.


Oi voi.
Ikävä ehtii tulla.

torstai 18. helmikuuta 2010

Marianne sadekarkki



Siitä on jo aikaa kun minulta pyydettiin marianne sadeasusta kuvia.
Tein työtä käskettyä,
sillä vasta tänään saapui valo.




Nuorimmaisen sadeasut saapuivat Ticketin outletista kuinkas muuten?
Marianne koossa 98 cm kevääksi
ja limepinkki koossa 104 cm ensi syksyksi.



Kuvakin kertoo, että muuten raikas marianne puku kärsii jonkinlaista sävyhaalistumaa.
Miksi? Olisin lisännyt maaliämpäriin punaista ja kirkasta niin puku olisi täydellinen.



Talvitilanne näyttää nyt siltä, että joudun piakkoin hankkimaan lohisaappaat
ja tämän (kuva alla);




mikäli aion päästä ovenraosta maailmalle.
Vanhoilla haisaappailla saankin kököttää koko kevään sisätiloissa.
Oi lumi, ethän sula nopeasti?


keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Kaksi vuotta - mittoja

Tänään saimme tulokset



Kaksivuotias on 
89 cm pitkä
14170grammaa painava
51 cm hattukooltaan.

Jalkapalloilun hän tykitti hienosti.
Palikkatorni ei nyt juurikaan kiinnostanut.
Tripp trappiin ei kiivetty.
Ei tule kuuloonkaan- mitäs pyytelet siinä.
Täti kyseli kauheasti 
mutta neiti ei viitsinyt katsoa päin 
olihan kello vasta kahdeksan jälkeen.
Ennen yhdeksää ei vilkuttamisesta ja heiheistä heipoista meinannut tulla lainkaan loppua.

Ite puen, oli vaippaa pikkaria sukkaa.
Äiti ei auta ja työntää minua pois.
Kahden sekunnin päästä äiti auta.

Kun ruokailu on ohi sitä lusikkaa ei työnnä suuhun edes aristokatti.
Se on kiitti.
Se on moi.

Potalta juostaan muihin puuhiin 
mutta auta armias kun tulee housujen pukeminen kyseeseen niin eikös
sinne potalle mennä juoksujalkaa ja loroteta superisot pissat.
Eikö sitäkin voisi heti tehdä?
Ei voi.
Kun kysymyksessä on kaksivuotias.
Kaksivuotias on ehdoton
muttei tahdoton.
Kaksivuotias on tahtonainen,
ihan kokonainen minä ite tyyppi.

Antoisaa aikaa tämä 
kun meille on muuttanut kaksivuotias.
Ikä tulee perässä.
Sunnuntaina lauletaan.

torstai 11. helmikuuta 2010

Karkkikepponen


Kuvahaaste;

ota neljännen kansion neljäs kuva ja kerro siitä.

Karkkikepponen jouluna 2006

Tonttu on vieraillut meillä säännöllisesti joulunaattoaamun hämärissä.
Hän tiputtaa lasten joulusukkiin jotain pientä ja kivaa ajankulua jännittävän ja pitkän aamun edistämiseksi.
Jouluaamun kuvassa 2006 ovat tytöt löytäneet joulusukkansa ja pikku pakettinsa.
Ainakin namia on suussa.
Yleensä tehtävä ei ole noin yksinkertainen , että paketti olisi sukassa valmiina vaan tästä lähtee metsästys.
Joulusukassa on koordinaatit tai aarrekartta jonka mukaan suunnistetaan.
Olisi karmea homma jos jonain jouluna tonttu unohtaisi sukkahomman.
Menisi koko joulu mönkyrälleen.
Ja äiti saisi kuulla koko vuoden tilitystä.

Joulu 2006 näyttää olleen musta.
Nostalgiset tontut, joista ainakin yksi on saaanut siipeensä
näyttävät kornille vihreää luontoa vasten
joka ikkunasta avautuu.
Vedä siinä sitten turkkia niskaasi
joulukirkkoon hankkimiseksi.
Lasten turkit ovat mallia Brio ja Kinderit.
Luoja minua varjelkoon turkeilta,
mutta ennenvanhaan reessä olivat turkikset lämmön ehto.

Tytöt melkein 4.
5.
6,5 vuotta.
Kuka pomppaa kuvasta?
Oikein. Kakkonen on taas juhlan kunniaksi valinnut itse hyvinkin passelit jouluaaton aamupäivän vaatteet.
Vanha kulunut sammari liivari ja siihen limenvärinen kesä t-paita.
Kas kummaa sävy sävyyn henksun sukkahousut.
Niin on luonne sitä itseään.
Sanoisin vähintään nimensä veroinen.
Tänään hiihtopäivänä hän sukelsi aamun hämäriin kuinkas muuten kuin pillifarkuissa!!!
Parhaimmat ikinä mitä hiihtämiseen tulee.
Toki siinä toppahousut päällä vain koska äiti pakottaa.
Oikeasti niin paljon silmiä minulla ei olekkaan etteikö tämä tyttö livahtaisi käsistäni epätarkoituksenmukaisessa asussa päivän rientoihin.
Arvostan tätä omaehtoisuutta.

Tytössä on asennetta.
Arvaatko jo?




maanantai 8. helmikuuta 2010

ups!


ups!
Nyt on asiaa upsista.

UPS History 1907-1929

Nettikaupat ovat maan mainio tapa shopata
kansainvälisestikin.
Mutta entäs ne kuljetukset?
Ei hätää.
ups syöksyy apuun.

"UPS Supply Chain Solutions -palvelut
Avainpalvelut: Logistiikka ja jakelu, kuljetus ja rahtaus (ilma-, meri-, maa-, juna-), rahtihuolinta, kansainvälisen kaupan hallinta ja tullihuolinta.

Erikoispalvelut: Palveluosien logistiikka; tekninen huolto ja konfigurointi; jakeluketjun suunnittelu; palautusten hallinnointi.

Toimipaikat: 877 toimipaikkaa yli 120 maassa, yhteensä yli 33 miljoonaa neliömetriä"


Tapahtui tiistaina;
Daami soittaa;" Tämä on upsista. Teille on yritetty toimittaa pakettia."
Minä;" Ai jaa, en ole kyllä huomannut. Milloin tämä on tapahtunut?"
Daami:" Niin meillä on tämä teidän paketti. Mitäs tämän kanssa nyt tehdään?"
Minä:" Niin. Mitäs sen kanssa nyt yleensä sitten tehdään?" ( vakuutan etten kärhämöinyt !)
Daami:" Missäs tämä nyt sitten on ...sanoo osoitteemme?"
Minä:"No tämä on sillä ja sillä paikkakunnalla. Siinä ja siinä."
Daami: " No onkos sinne tietäkään perille?"

Air Service


Tässä kohtaa räjähdän nauramaan!!!!!!!
Minä:" Kyllä meille ihan tiet on rakennettu."
Daami: " Niin, mutta pääseekös sinne autolla ?"
Minä:" Ei tänne muulla pääsekkään."
Daami:" Niin niin , mutta pääseekö meidän autolla?"

Retail Era


Minä:" No minkäslaisilla autoilla te sitten oikein ajelette? Ei nyt ihan rekka-autolla kannata tulla."
Daami:" Meillä on niin isot autot ja tuommoisilla teillä ne vetävät helposti ojaan..".jatkaa selitystään ja koen kyllä heidän autonsa aika epämukaviksi työvälineiksi...
Daami jatkaa:" Pääseekös siellä sitten edes ympärikään?"
Minä:" Kyllä täällä ympäri mennään ja yhteen tullaan ihan monta kertaa päivässä, kuinka niin?"

UPS History 2000-2007


Tässä kohtaa näen  itseni jo piilokamerassa etten edes hoksaa kysyä kuka sitä pakettia lähettää.
Daami:" Mutta meillähän on tämä rahtiterminaali ihan kivenheiton päässä teidän kotoanne. Sopii hyvin tulla itse noutamaan."
Minä:" Ja en kyllä ihan periaatteestakaan tule!!"kas kun sen nyt keksi kun juuri sekuntti sitten ei tiennyt missä osoitteemmekaan luuraa.
Daami:" No ei siinä auta sitten muuta kun sopia aika milloin tuomme paketin.Se tulee klo: 12-18 välissä"
Minä:" Tuokaa vaan , mutta ei täällä kyllä ole kukaan kotona , mutta sopii se tuohon terassille jättää. Olkaa hyvä vaan."
Daami hieman tuohtuneena:" Ei näitä paketteja niin vaan jätetä minne sattuu. Nämä ovat meille arvotavaraa."
Minä:" Ei se nyt ole minne sattuu jos se meidän terassilla on.No tuokaa sitten 11.30 mennessä ennenkuin lähden."
Daami:" Meidän autot lähtee vasta kahdentoista jälkeen."

Nyt suu suppuun sillä FAQissa  on präntätty;

"UPS ei ole julkinen rahdinkuljettaja ja se varaa itselleen ehdottoman oikeuden kieltäytyä kuljettamasta sille kuljetettavaksi jätettyä pakettia."


UPS History 1930-1980



Daami:" Onkos teillä ketään muuta kotona?"
Minä:" On tuolla tuo mies, mutta en minä kyllä käy hänen aikataulujaan vahtaamaan. Ei se tuossa nyt koko päivää tumput suorana toljota.Nytkin lumitöitä selkä vääränä. Kai se nyt töihinkin tosta jossain vaiheessa lipeää."
Daami:" Mehän voisimme vaikka miehen työpaikalle kuljettaa paketin. Ajamme oikein mielellämme aina keskustan suuntaan." 


UPS-paketin tarkkaa toimituskellonaikaa ei voi määritellä etukäteen Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Euroopassa. UPS Ground- ja UPS Standard -paketit toimitetaan kello 9.00-19.00 välisenä aikana maanantaista perjantaihin.
Löydät Seuranta-osiosta tuoreimmat tiedot lähetyksesi tilasta."


Tässä vaiheessa olin jo niin puhki ja hervoton etten tiennyt itkeäkkö vai nauraa.
Ihan sama. Luovutin pakettidaamin miehelle, joka teki myöhemmin treffit 12.30-14.00 meille kotiin.
Daamista ei näkynyt pihaustakaaan , myöskään hankalia autoja ei tarvinnut hinata ojasta ylös.
Ei mitään. Ohiveto. Mies soitti neljä kertaa perään. Daami ei vastannut.
Ehkä se ei tykännyt kun mieskään ei suostunut lähtemään kesken lumitöiden rahtiterminaaliin vaikka hienovaraisesti kosiskeltiin sinne suuntaan.Onhan se hieno mahdollisuus.
Saakos siitä sitten toimitusmaksut takaisin?
Varsinkin kun tilaus oli niin suuri ettei niitä peritty lainkaan.

Kello kuudentoista paikkeilla kaarsin juuri päiväkodin pihaan kun 
" Tämä on se ja se täältä upsista taas. Täällä olis tämä teidän paketti."
Voi pyhä jysäys, taasko se alkaa?? Kiellän itseäni antamasta koordinaatteja sijainnistani.
Daami:" Olen nyt täällä teillä, mutta en löydä mistään perille.Kävinkin jo kerran mutten löytänyt tienviittaa."
Minä:" No eikö sulla ole karttaa edes?" (navigaattorista puhumattakaan)
Daami:" No kyllä minä sen katsoin mutta kun en enää muista. Enkä löydä sitä tienviittaa."
Minä: " No et niin kun sitä ei ole." 
Opastan naisen henkilökohtaisesti puhelimitse perille päiväkodin pihasta viittilöiden.
Se on moro.
Hauskaa päivänjatkoa.

Soitan äkkiä tyttärelle , että avaa tädille oven ja ottaa paketin vastaan ja kirjoittaa nimensä sähköiseen laitteeseen ja soittaa paikalle traktorin jos täti peruuttaa lumipenkkaan. 
Mutta minulle ei saa soittaa.
Enää.

Kotona ei näy vieraita.
Mutta tytär kertoo, ettei hän ehtinyt kirjoittaa kun kaksi kirjainta niin täti sanoi, että riittää.
Ehkä sillä oli kiire ilman karttaa, mainitsen ohimennen.

Tiedän , että tapaamme vielä.
Meillä kotona.
Eihän puhuta niin pitkään puhelimessa.
Tiedätkö, että tuossa ajassa olisit jo juossut meille.

Siinä paketissa oli muuten muunmuassa nämä

Crimson/W.WhiteBlackF.Green/WhiteTrue Red/White

ja tämä
Nicko baby anorak

Kärsivällisyys
- sitä kasvatettiin, sitä tarvittiin 
tulevina vuorokausina
eikä sen puute yhäkään 
hyväksi ole.

obs.
ups!

kauniit kuvat ja tekstilainaukset
ups.com







sunnuntai 7. helmikuuta 2010

no huh huh

Edellisestä on niin kauan aikaa etten enää edes muista kuinka tästä selvittiin.
Nyt ei auttaneetkaan deet eikä ceet.
Pöpö kaatoi koko porukan suorilta jaloilta 12 tunnissa vaateriin.
Vain äidit sinnittelevät pisimpään kunnes suurimmat sutut on siivottu ja lopulta hekin ovat aivan tolkuttomassa kunnossa.



Kuopus alkoi äkkiä yskiä sängyssä.
Kolmannella hengenvedolla juoksin paikalle.
Sain suurimmat laatat osumaan lattialle,
tosin sänky oli jo täynnä.
Tavaran tulo oli niin rajua että isimies sai mennä neidin kanssa kylppärin lattialle yöksi kunhan töistä ehti.
Silloin olivat jo laatassa sänky, makkarin lattia ja kylppärin lattia.
Ei ollut mitään mahdollisuutta laskea  sylkeä syöksevää lasta lattialle omin nokkinensa ja muka käydä pesemässä paikkoja sillä välin. Niin millä välin?
No olihan tämä hänen ensimmäinen kertansa koko elämänsä aikana.

Seuraavana aamuna opettaja soitti ja pyysi hakemaan esikon koulusta kotiin.
Kakkonen ehti autosta hädin tuskiin iltapäivällä ulos kun rojahti lumihankeen samalle asialle.
Kuume nousi parissa tunnissa neljäänkymppiin.
Siinä oli pikkuisen kiirettä koko päiväksi ja yöksi juosta kahden huoneen väliä.
Haastellisen asiasta teki se , että toinen lapsi alkoi puhallella myös toisesta päästä yläpään tahtiin.
Hänellä oli tosin kumma tapa hypätä sängystä ylös juuri ennen h-hetkeä,
luojan kiitos. Olisi pitänyt olla kaksi ämpäriä ja katsoin parhaimmaksi viritellä vaipat.
Ja siihen se loppuikin.Huh.
En todella muuta tehnyt kun tyhjentelin ja pesin ämpäreitä.Ja siivosin lattioita.
Tolupullosta en hetkeksikään helpottanut, rätistä puhumattakaan.

Päiväkodin pienissä ne neljä lasta , jotka olivat eilen pystyssä
olivat tänään olleet poissa.Sanottiin torstaina.
 Edellisenä päivänä poissa 7 lasta ja 2 aikuista ryhmästä.
Kaikki kaatuivat myös ryhmässä 12 tunnin sisällä.

Isimies ei päässyt illaksi töihin. Hän puhalteli seitsämältä.
Eskari alotti juuri nukkumaan mennessä.
Ämpärit olivat loppuneet ajat päivät sitten.
Tempaisin eskarille ämpäriksi pahvilaatikon muovipussilla vuorattuna.
Hätä keinot keksii. Kyllä , nyt oli hätä.

Kello yksitoista illalla  alkoi minun tieni
joka olikin se kaikkein vaativin. 
Tavaraa riitti aamuseitsämään asti kunnes menin syömään yhden helpottavan appelsiinin puristettuna
ikävin seurauksin.
Pääsin sängystä ylös seuraavan kerran vuorokauden päästä
vain kokeillakseni pientä erää kasvissosekeittoa.
Koko seuraavan päivän olin heikkopeikko lihakset ja nivelet säryissä.
Vasta tänä aamuna join kupin kahvia.
Tästä selvittiin sittenkin , mutta koville se otti.
No huh huh!
Meillä on erittäin omatoimiset lapset.
Ja minusta ei tullut sairaanhoitajaa.

Norovirus vetää vatsat sekaisin koko Suomessa

julkaistu pe klo 09:43, päivitetty pe klo 10:51


Talouskäsineet