Meidän kirpputorimme

Näytetään tekstit, joissa on tunniste kotipihan eläimet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kotipihan eläimet. Näytä kaikki tekstit

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Käärme paratiisissa


Kesä saapui meidän mäelle aika yllättäen.
8.4. torstaina.
Se tuli huutaen etuovesta läpi.
Minä kiljun ikkunasta kiivaana takaisin.
Silti se vaan rämpytti ovikelloa kuin paraskin vieras.
Esikko oli itkuissaan 
ja juoksi spurttina takaovelle ja jäi terassille tasaamaan hengitystään kun vasta ymmärsin mennä vastaan.
Minä en nähnyt mitään.
Esikko hoki käärme.
No se kyy.


En uskonut.
En ymmärtänyt.
Kyykäärme hangella.
Suurissa nietoksissa.
Oi maailma.
Keskellä kulkuväylää.
Tokkurasta ei tietoakaan.
Ja pihan korkeimman lumikasan päällä se mennä luikersi
kuin valtiatar luomakunnan.
Kun ensin oli selvinnyt 
esikon jaloista ja pyöränrenkaista.
Ja juoksun tutinasta tantereella.



Mieleni alkoi askarrella.
Onkohan tuo terassin alla ollut talvea piilossa?
Emme mahtuneet kuitenkaan pidemmän päälle samaan pihaan yhtä aikaa.
Käärme ja minä.
Ensin lähdin minä.
Mutta sitten lähti käärme tienpohjaksi.
Kun mies sen lapiolla hoiteli syrjemmälle myöhemmin.
Kaksivuotias mallistaoppija
oli hakenut oman punaisen pitkävartisen pikkulapionsa ja huitoi sillä perässä.
"ikkää auttaa.ikkää auttaa minä!"
Aika arvelluttavaa jatkoa ajatellen.
Seuraavan parin päivän aikana kuulin paljon  juttuja paloöljystä.
Pysykää metsissä.
Pihamme on rauhoitettu.


Sunnuntaina saapui kotiin tälläinen lasti.




Väsyneenä kuin västäräkki.
Tappeli kaikkea puhetta vastaan.
Juoksi autosta ilman kenkiä sukkasillaan.
aa,aa äidin lasta.
kahdeksanvuotiasta.


Sunnuntaina pakattiin talvi varastoon ja tuotiin kesä sisälle.
Mutta sitä ennen on välikausi.
Takapihalla kukoistavat leskenlehdet lumikasojen kanssa
ripirinnan.
Illalla kimppuun kävivät hyttyset.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Kymmenes kuudetta

Eräänä vuonna viime vuosituhannella minulle erittäin tärkeä päivämäärä. 10.06.
Silloin pääsin mukaan maan päälle oikeastaan tutustumaan ihmiseloon. Mikäs sen hauskempaa- vai mitä?
Syntymäpäivät tulevat ja menevät tasaisena janana. Joskus ehtii vähän juhlia, useimmiten ei.

Tänä aamuna sain kuorolaulua sängyn vieressä ja sängyssä ja lasten kourat heittelivät päälleni geisha karkkeja-ikuisia lemppareitani.
Päivän hyörinöistä kotiuduttuani odotti minua näin hieno kukkakimppu. Kuin enteenä lapset olivat tehneet kesäkerhossa hirvikortin. Se oli hyvin persoonallinen. Hirven pää=esikoisen jalka. Hirven sarvet= kakkosen ja kolmosen kädet. Pikkuruinen punainen kieli joka suusta roikkua repsottaa= kuopuksen peukalo. Viimeisin isin avustuksella kotona askarreltu.Säilytän tämän aina muistona kesältä 2009.

Tätini kanssa kahviteltiin illalla. Minua muistettiin näin suurella amppelikukalla.Siinä välissä minua oli suurenmoisesti halattu ystävieni toimesta ja sain valtaisan purkin Tropical coconut oilia. Kylläpä kelpaa eleleskellä.




Mitäs sitten tapahtui unillemenon aikaan? Hirveällä hosotuksella kolmonen huutaa lastenhuoneesta; " äiti, äiti ikkunassa on joku eläin!"
Tottahan niitä kesällä sisälle eksyy; hämähäkkejä, kärpäsiä, ampiaisia.
Talouspaperi nyrkissä lähdin eläintä saalistamaan .

BAMBI
TIRKISTELI MEITÄ KOTIKUUSEN
ALTA kuusenkerkät suussa.

Enkelin utu liiteli kameranlinssin ja valkohäntäpeuran väliin.
BAMBI TOI TERVEISET:
HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ VALLATON ÄITI.
Nauti elämästäsi.
Kiitos , niin teen.
Posted by Picasa