Meidän kirpputorimme

Näytetään tekstit, joissa on tunniste leikki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leikki. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Kynsistudiossa


Kauneus ja tyyli ennenkaikkea ajatteli kuopus kun isonsiskon kynsistudiosta perjantaiehtoona ajan varasi.


Kun oikein tarkkaan tihrustaa niin nimettömässä voi havaita hennon enkelin siipiparin.
Muut ovat tuollaisia Salvador Dali tyyppisiä sutaisuja.



Eniveis ensin on glitterlakkaa sävyllä tietty.
Siinä kohtaa kun äiti-ihmiset (siis rouvamallia)
vetelevät päälle päällyslakkaa tai pikakuivattajaa
isonsiskon studiossa alkaa koristeluvaihe.
Töpötellään polka dottttttteja.
Sitä ollaan niin taiteilijoita.



Saatiin kovalla vaivalla kaikista lelulaatikoista siivottua vauvalelut pois kirpparia varten.
Yksi muoviloota säästettäviä leluja jäi nurkkaan pyörimään.
Eikös tämä taas ottanut palikat uusiokäyttöön.
Ja huomatkaa uusi frisyyri.
Kampaaja sai sievoisen summan lähestyvästä koulukuvasta.
Kaikki päät käytettiin penkissä. 
Vain yhdellä oli lopputuloksena jämpti polkkatukka
jota muuten inhoan syvästi.
Kuin häkkilintu vankilassa
kun on polkkatukka päässä.
Mistä lienee tälläinen fobia saatu joka kummittelee lastenkin kampaamokäynneissä.
Pitää olla vauhtia ja tuulentuiverrusta,
kiilto ja auringonpaahtamaa.

Kun oma tukka on kaikkea muuta kuin kuontalo
voi vain ikuisesti haaveilla teknisesti taitavasta leikkauksesta.
Sellasta taitavaa hiusmuotilijaa en ole edelleenkään tavannut.

Musertavin tuomio tuli kuitenkin illalla
sängyllä nelikon kanssa pötkötellessä.
" Sulla on kyllä karseeta rouvaslakkaa varpaankynsissä"
Tunnustan, kesäjuhliin valmistautuessa nappasin maalla kaapista ensimmäisen käsiinsattuvan putelin.
Sitä joulunpunaista.
Mutta mikäs.
Rouvana oltu jo viitisen vuotta,
ei tämä tyyli tästä enää karseesti nuorennu.
Arvostelijoina toimivat tyttäret.
Tietty.




Väriä ja meininkiä vaan teillekkin.

torstai 25. maaliskuuta 2010

Unihommaa


Leikki on ilo. 
Iloista on leikki näissä pukimissa.
Suloista uni.
Anna itsesi leikkiä
ilman aikuisten meikkiä.


PO.Pissa on helppo temmeltää.
Salmiakkia täyteen vaan korvat.
Pois alta kotimökin sorjat.
Eikä sormiakaan palele
ei kukaan villalapasia väliin sulle jakele.
Villahousuvilpertti
kannon päässä kikatti.



Keväällä saa kastua ja lätäkköön tahallaan astua.
Laita päälle tähdet ennenkuin metsään lähdet.
Keväällä kurkataan puroja , veden viileys ei pääse liki.
Vaikka äiti kotona tiukan saarnan piti.
Ei se muista mitä on olla lapsi
kun tutkimaan tekee mieli aivan valtavasti.
Kun on vihdoin kesä ja ruskettuneet varpaat 
pue päälle mekko ennenkuin kuin Bamsen kera
tenniskentälle karkaat.



Uni on ihanaa.
Ja silloin pitää olla päällä mukavaa, jotta uni tulee.
Joustavaa, jotta pystyy tekemään kissavenytyksiä.
Ja levollista ettei toisten uni häiriinny.
Unipuku ei saa myöskään kutittaa, hangata eikä raapia.
Unipuku ei saa kiertyä rullalle lantiolle
jolloin erinäisetkin mytyt alkavat vaivata ihoa.

Unia saa olla pehmeää.
Uni saa olla raikasta.
Uni saa ravita.
Uni saa kasvattaa.

On elämä tää vallan tassua
naapurin koirakin unessa jakelee hassua.

Meidän unipukuja kierrätyksessä täällä.


tiistai 23. maaliskuuta 2010

Voitto


Päivän paras puhelu;
eskari voitti kymppikortin Leaf-areenalle!
Tervetuloa noutamaan voittoa!



Mitä, milloin?
En edes muista.
Mutta tässä istuttiin ja kälkätettiin niin ,
että koko leikkimaailma oli suljettu jo ajat sitten.
Vielä poislähtiessä ehdittiin raapustaa arpalipukkeet.
Vanhempainyhdistyksen akkalauman kanssa
ei milloinkaan tule aika pitkäksi =)


Kyllä nyt riittää iloa tämän viikon uimakoululaiselle.
Ilo saattaa tulla kalliiksi.
3x10x10
euroina

Jos lähtee viemään eskaria omassa ylhäisyydessään
pitää tilata lapsenvahti
ja tuntitaksa olikaan ?
kertaa kolme kertaa kymmenen.

Voitto kotiin.
Viimeksi tuli traktori.
Kunhan aikuisena saisivat myös rakkautta.
Mitäs se vanha kansa sanoikaan arpajaisvoitoista?
Muistatteko?

Meidän perhe kiittää
iloisella mielellä.


keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Muriseva Dinoperhe

mur mur
Yksivuotias keksikin hauskan ja viihdyttävän leikin itselleen loppuviikosta , kun koululaiset rokkasivat halloween discossa.
Se menee näin; äiti pakottaa sovittelemaan talvihattuja. Ei halua. Äiti pakottaa taas. Ei halua.
Kun vihdoin dinoinen fleecelakki on päässä ja tyttö kipittää peilin eteen alkaa suusta kuulua hirmuinen murina. Mitä kovempaa murina kuuluu sitä hauskempi on päätä heilutella puolelta toiselle. Mur mur.Päätä heitetään niin, että häntäkin heiluu.Ja naamaa naurattaa, sekä omaa että äidin. Välillä heitetään kuperkeikkaa. Kyllä vaan siskot opettivat.

Seuraavana päivänä jatketaan leikkiä. Kontataan lattialla tuolin alitse pöydän alle luolaan. Hetken päästä dino konttaa luolastaan ulos ja nousee pystyyn. Mur mur.Äitiä pelottaa. Dinoa naurattaa. Eipä aikaakaan kun pienen leikki on houkutellut isommat mukaan niiltä osin kun lakkeja riittää.Mur mur.Unen ajaksi dinot asetellaan pinoksi luolaan johtavan tuolin selkämykselle.

Lauantaiaamusta jatkui sama tahti. Kakkonen jakoi lakit. Mutta se ei käynyt. Ruskea ei sovi päinsä. Kakkonen yrittää vedättää ja tarjoaa harmaata tilalle. Pikkudino huutaa EI, EI. Hän raastaa kakkosen päästä pinkkiä dinoa ja hokee yli kovalla äänellä ; " nun, nun!"
Ei pikkudinokaan sentään voi vaihtaa väriä yhdessä yössä. Senhän tietävät kaikki.

dinot meille loi unq.fi