Salaista + joululukemisto

Salainen ystävämme oli nipin napin ehtinyt ajatella meitä ennen vetäytymistään joulunviettoon.

Iso kiitos mukavasta yllätyksestä. Saimme origami paketin, jonka kimpussa pienet ahkerat sormet syyhysivät. Sain kuin sainkin ylipuhuttua paketin avaamisen siirtämistä parilla päivällä. Saattaa olla edessä tukalat paikat ja muutaman kerran lastenohjelmien ja iltapäivän välissä voi jokunen kysely kuulua korviini;" Äiti, mitä mä tekisin?" Maltan tuskin itsekkään odottaa milloin aloitetaan.

Origamin kyytipoikana oli supersuuri joulusuklaalevy. En ole muuten maistanut-kuka uskoo? No, en en, vielä.

Tosin se salakavalasti anastettiin tuosta pöydältä. Joku kuului jupisevan ,että sä et ainakaan tätä syö yksinään.

Et muuten syö sinäkään! Jaahas, odotamme mielenkiinnolla milloin maistetaan tai kuka meistä maistaa salaa. Kiitos, ystävä salainen!

Jouluunhan ei lähdetä ilman kirjastokassia.

Nämä varasin pitkiin öihin ja hitaisiin aamuihin.

Lomalla kuuluu ehdottomasti lukea. Eikö vaan?

Kesälomallekkin pakkaan ihan ykkösenä kirjastokassin tai muutaman kirjastokassin.

Tänään vielä laitoin miehen kirjastoon anomaan hattu kourassa lisäaikaa yhdelle Eppu Nuotion helppolukukirjalle , joka hävisi mystisesti, KÄÄK. Sain jo edelliskerralla virkailijalta lisäaikaa, mutta nyt sekin tie oli kuljettu loppuun. Kirjaa etsittiin kaapit, sängyn aluset, reput ja kaikki-ei pihaustakaan.

Kannatti taas laittaa mies asialle, sillä kirjastotäti oikein meni hyllystä katsomaan ja siellähän se kirja oli kaksin kappalein vaikka sähköposti huusi kissankokoisilla kirjaimilla uhkauksiaan.

Huh, täpärästi mentiin yli. Kylläpäs tuntuu joskus mukavalta , ettei syy olekaan oma. Näin joulun alla se tuntui hyvältä. Että oli muistanut olla kunnon kansalainen.

Vielä vähän nopealuku tempoa.

Olin sulaa vahaa , kun löysin kirjastosta vihdoin Denis Vinokurin terveyden kiinalaisen käsikirjan. Tätä olen pitkään himoinnut. Rauhallinen joulupäivien kurkkailu sisäsivuille auttaa arvottamaan kannattaako opus hankkia omaan hyllyyn vai pitää pelkkänä kirjastoversiona omassa hyllyssä.

Joulurintamalle kaivoin perinteiset biisit.

Vuosi toisensa jälkeen.

Huomenna se sitten alkaa

-joululoma!

Perjantaista lähtien on neidit olleet sata lasissa. Eivät itsekkään tiedä jännittääkö enemmän joulu vaiko todistus.En tiedä minäkään. Jännää.

Käy silti kurkistelemassa vielä, aoin nimittäin laittaa pystyyn juhla-arvonnan vuodenvaihteen kunniaksi.

Heti huomenna , kun on saatu lapset ja todistukset kotiin.

Keltainen

Keltainen värihaaste.

Minulla on enemmän keltaisia ajatuksia kuin arkiastioita.

Kotona on enemmän keltaisia hedelmiä kuin esineitä.

Keltaisia vaatteita on taatusti yhtä vähän kuin pehmojakin.

Eniten keltainen on sieluni signeeraus.

Lasteni energia.

The salaisuus= The löytö 1e.

Juuri tämän haluan lukea ja äkkiä se on siinä.

Toppatakin päällä kuin puolihuolimattomasti vipattuna käsistä.

Thetä therkoitin.

"Minkä mieli kykenee kuvittelemaan,

sen se kykenee myös saavuttamaan."

W.Glement Stone

"Mikään ei voi estää mielikuviasi toteutumasta,

paitsi se sama voima, joka niitä synnyttää:

sinä itse."

Genevieve Behren

Voittajaolo

-Jassu- lähetti Tyttötiimille mukavaa puuhaa postissa. Voitimme nimittäin ihka ensimmäisen blogiarvonnan-huimaa!Olen- en koskaan voita mitään-ihminen.Kerran tosin voitin duunin myyntikilpailussa Escadan valkoisen upean untuva toppatakin. Tosin sehän ei ollut arvonta vaan kilpailu;raatamista. Tyttötiimin takanahan on lisäkseni neljä muutakin tyttöä ja he parantavat tulosta pelkällä olemassaolollaan. Yksin en voita torillakaan koskaan muuta kuin lohdutus lyijykynän, jos autosta myyjä sille päälle sattuu.Pettymystähän ei tarvitse näytellä.

Tämä jäi mieleen ja tämä uusimpana.Olimme juuri vieneet kaksi vanhinta lasta seurakunnan kesäkerhoon ja kolmonen nukkui autuaana takapenkillä turvakaukalossaan kun äkkiä puhelin soi ja vastasin omalla nimelläni.

Ääni;"Onko nti Vallaton?"

Minä;" kyllä"

Ääni toisti; "Mutta onko nti Vallaton ?"

Minä;"On "

Ääni intti ; " Mutta onko nti Vallaton tavattavissa??"

Johon minä;" Kyllä hän on tavattavissa, mutta vetelee tuolla takapenkillä sikosiaan eikä pysty puhuamaan sanaakaan, kun on vasta neljä kuukautta raukka vanha! Olen hänen äitinsä, voinko olla avuksi??????"

Ääni ;" nauruanauruanauruanaurua hengenveto naurua naurua naurua"

Minä odotin hekotuksen laantumista kärsivällisesti.

Ääni;" Tämä on xxxx xxxxxxx Jumbon citymarketin lastenosastolta. Nti Vallaton on voittanut Natusan arvonnassamme kengurupallon. Voitte noutaa palkinnon nimellä infosta."

Minä iloissani;" Ihanaa. Kiitos , kylläpä vauva tulee isompana onnelliseksi."

Ääni;" kiäh kiäh kiäh heh heh hee"

Jassulta voitimme holiday sticker bookin, josta esikko käänsi aukeamia kuusi viikkoa vanhalla sujuvalla englannin kielen taidollaan;

at the beach-järvessä

holiday airshow-emmätiijä, ilmassa

in the mountains-laskettelukeskuksessa

waterpark-vesipuistossa

coral reef-sukeltamassa

Opiskelu jatkukoon intensiivisenä ja tarrat viuhuvat.

Samaan hengenvetoon postipoika kirmaisi meillepäin ja latoi laatikkoon vielä paksumman voiton.

MRS AGATHAn blogissa

kävin valittamassa miten soppaisia vaatteita meille palautuu päiväkodista. En saa niitä puhtaiksi kotikonstein.

Kuin vastauksena murheeseen voitimme kaksi isoa pönikkää ariel geeli pyykinpesuainetta kangaskassissa. Esikko taas viisastelemaan siihen viereeni;

" Kuule äiti, näillä sä voit pestä 15 asteessa pyykit ja puhdasta tulee taatusti!"

Minä: " Ja mistäs sä sen muka tiedät?

esikko;" No kai kun mä oon nähnyt telkkarista tietty."

Minä joka kehun että meidän telkkari on auki vaan pikkukakkosen aikaan ja tietääkseni siellä ei mainosteta pesupulvereita.

Jännityksellä jään odottamaan pesutuloksia.

Kiitos blogistit juuri meidänlaisista palkinnoista.

Kirjamessuilla

Minä rakastan kirjoja. Lapsena isä kävi räppäämässä valot pois huoneestani ties kuinka monta kertaa ennen puoltayötä. En vaan malttanut laskea kirjaa käsistäni kun tarina vei. Enkä malta edelleenkään. Sängyssä loikoilu ja lukeminen on minulle herkkua. Tällä hetkellä sitä haittaa vieressäni pinnasängyssään tuhiseva yksivuotias , joka lukuvaloon herätessään pöpisee aamuun asti jos niikseen tulee. Enkä koskaan lue huonoa kirjaa. Hyviä kirjoja on niin paljon.

Kerran vuodessa mökillä meidän perhe kaunistaa koko kunnan graafiset lainauspylväät. Näin tapahtuu myös kotikunnan kirjastossa, siitä hyvitykseksi maksan varmasti eniten sakkoja koko lainausväestöstä. Niin paljon mielenkiintoisia kirjoja, jotka houkuttelevat hyllyillä päästäkseen kirjastokassiini ja niin vähän öitä niiden kaikkien läpi kahlaamiseen.Sentään kuopukselta puuttuu vielä kirjastokortti.Kirjastokortteja perheessämme on 28 kappaletta ja jokikinen käytössä. Siihen päälle vielä ne entisten kaupunkien kirjastokortit. Kuka piru keksi joka nimennotkoon ja lahdelmaan omat kirjastokortit. Vaadin valtakunnallista kirjastokorttia!

Toivon voivani tartuttaa lapsiimme kirjakärpäsen.

Mies on kirjojen suhteen mennyttä kauraa =(

Tavatessamme hän juuri ja juuri sai luetuksi Mäen dekkareita luullakseni vain siksi, että niissä oli tutun turvalliset baarimaisemat. Kasvaessaan isäksi hän löysi laadukkaat Juha Vuoriset.No kukin taplaa tyylillään.

Perjantaina nautiskelimme Turun kirjamessuilla(vuodesta -90) jokavuotiseen tapaan. Lupasin koululaisille yhden omavalintaisen kirjan hankkia. Näihin he päätyivät;

9-vuotias osti Potterin.

8-vuotias osti Tatun ja Patun hauskan kaverikirjan

sekä 2 eurolla Jesse vahtikoiran.

8-vuotiaan kirjastolainaukset yllä.

Joulupukin konttiin pikkumimmien kokkauskirja.

Kirpparilta samaan konttiin punainen ja oranssi kirja esikoiselle.

Kirjamessujen divarista Arstilan 1.painos Kohti terveyttä 3e.

Aatma kirjakaupasta Deb Shapiro Kehosi paljastaa mielesi-arvaa kenen öihin ja varastettuihin päivähetkiin. Aatman divaripuolella ei harmikseni ollut lainkaan itselleni mitään. Viime vuonna vaikka mitä jotka jätin hyllyyn.

Marianne Kiskolan Papu, Porkkana ja hillopulla

kasviskeittokirja .

Huomiseksi halajaa mieli tonkimaan kirjamessujen divarihyllyjä. Tongittavana myös levymessut ja keräilymessut.

Tästä haaveilen;

Kehon kieli

Nautinnollisia lukumakuja!