Meidän kirpputorimme

Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lapset. Näytä kaikki tekstit

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Aina menossa!


-Mihis sä oot lähössä?

-Mä meen leilille!


-Lähdet sitten pyörällä vai kun on kypärä päässä?

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Kynsistudiossa


Kauneus ja tyyli ennenkaikkea ajatteli kuopus kun isonsiskon kynsistudiosta perjantaiehtoona ajan varasi.


Kun oikein tarkkaan tihrustaa niin nimettömässä voi havaita hennon enkelin siipiparin.
Muut ovat tuollaisia Salvador Dali tyyppisiä sutaisuja.



Eniveis ensin on glitterlakkaa sävyllä tietty.
Siinä kohtaa kun äiti-ihmiset (siis rouvamallia)
vetelevät päälle päällyslakkaa tai pikakuivattajaa
isonsiskon studiossa alkaa koristeluvaihe.
Töpötellään polka dottttttteja.
Sitä ollaan niin taiteilijoita.



Saatiin kovalla vaivalla kaikista lelulaatikoista siivottua vauvalelut pois kirpparia varten.
Yksi muoviloota säästettäviä leluja jäi nurkkaan pyörimään.
Eikös tämä taas ottanut palikat uusiokäyttöön.
Ja huomatkaa uusi frisyyri.
Kampaaja sai sievoisen summan lähestyvästä koulukuvasta.
Kaikki päät käytettiin penkissä. 
Vain yhdellä oli lopputuloksena jämpti polkkatukka
jota muuten inhoan syvästi.
Kuin häkkilintu vankilassa
kun on polkkatukka päässä.
Mistä lienee tälläinen fobia saatu joka kummittelee lastenkin kampaamokäynneissä.
Pitää olla vauhtia ja tuulentuiverrusta,
kiilto ja auringonpaahtamaa.

Kun oma tukka on kaikkea muuta kuin kuontalo
voi vain ikuisesti haaveilla teknisesti taitavasta leikkauksesta.
Sellasta taitavaa hiusmuotilijaa en ole edelleenkään tavannut.

Musertavin tuomio tuli kuitenkin illalla
sängyllä nelikon kanssa pötkötellessä.
" Sulla on kyllä karseeta rouvaslakkaa varpaankynsissä"
Tunnustan, kesäjuhliin valmistautuessa nappasin maalla kaapista ensimmäisen käsiinsattuvan putelin.
Sitä joulunpunaista.
Mutta mikäs.
Rouvana oltu jo viitisen vuotta,
ei tämä tyyli tästä enää karseesti nuorennu.
Arvostelijoina toimivat tyttäret.
Tietty.




Väriä ja meininkiä vaan teillekkin.

keskiviikko 7. huhtikuuta 2010

Kuumentaa


Kyllä se kuumentaa kun naulakosta temmotaan aamulla 
toppavetimet niskaan.
Olin itse todistamassa tänään kun kakkonen saapui tukka märkänä koulusta.
Ja tunnin päästä sama virsi:
" Äiti mä en kyl huomenna mene toppatakilla enää ikinä kouluun!!!
Hae mulle ohuempi takki!"
" Juu muru, olen aivan samaa mieltä"
Kerrankin .

Eilen taas keskusteltiin polkupyöristä
mutta tänään jo poljettiin.
Piha on täynnä lumikinoksia, liejua, lellua
ja järviä.
Tietkin ovat pehmeitä ja upottavat
mutta hinku on kova;
pyörille.
Lapset hinkuvat kuin motoristit baanalle 
kun ensimmäinen kuiva läntti siintää asfaltissa.
Paitsi meillä asfalttia odotellaan kuin 
kuuta nousevaa.
Vieraat tarkastavat autonsa kyljistä viitsivätkö lähteä
kyläilemaaän vai ei.
Sen verran suttusta touhua.
Meillepäin meno.


Pääsiäisenä nostalgisoitiin pelkän yhden lapsen varassa.
Isommat menivät mummolaan.
Lue;
pääsiäissaareen
muuminäyttelyyn
DNA-kauppaan
mäkkärille
kansallismuseoon
via crusikseen
teatterimuseoon
talvipuutarhaan
risto räppääjän polkupyörävarkaaseen
vielä lopuksi metroon ja ratikkaan
kun kotona ei pääse.
hengästyttääkö?
niin minuakin.
muttei citymummoa 
eikä lapsiakaan.
vasta kotona
-molempia








Mekin nostimme kytkintä.
Olin taas onnekkaasti kutsunut hyvän ryhmän kavereille
ja suoraan ruokapöytään 
tunnin myöhässä 
jäätelöt kainalossa valuen.
Sillä aikaa broilerkookoskastikkeen cashewpähkinät olivat rapeutuneet 
suussasulaviksi
-ei tietoakaan entsyyminestäjistä.
En ole eläissäni saanut niin pehmeää pähkinää.
Olipa hyvä että myöhästyttiin.

Ilta olisi jatkunut kenties pidempään ellei kuopus olisi 
tippunut isäntäparin sängystä.Eihän se uni enää tullut vaan alkoi uusi tico tico.
Siinä vaiheessa mies kilautti kaverille nimeltä taxi
ja huristimme potta takahotlarissa kohti kotia
kaikki kolme turvavöissä vierekkäin kuin kevätesikot.
Söpöä.
Kotona neiti oli yhä niin tärppästikku , että piti alkaa keittää puuroa.
Puoliltaöin oli show ohi kaikkien osalta
ja talo nukkui pimeydessä.
Pääsiäisyössä.




Sunnuntai meni juniorillakin pyjamapäiväksi.
Sen verran ramasi.
Neiti sairasti viikolla korvatulehdusta molemmissa korvissa
ja söi antibioottikuurin
-elämänsä toisen.

Aspartaamilla kirjoittivat
mutta sitä en huolinut.
Mies valkkasi apteekissa toisen 
mutta siinäkin natriumbentsoaattia.
En kykkää (neidin lempisanonta)
Viiden päivä kuuri sitten hävisi jo ennen sitä viimeistä ottoa.
Näin pullon viimeksi kodinhoitohuoneessa pesukoneen päällä.
Siitä tyrkkäsin sen kylään lähtiessä miehen kouraan.
Joka oli kotvan aikaa istunut neidin kanssa autossa
jonka moottori tietysti kävi.
Samaan aikaan toisaalla rouva juoksentelee meikkipussi kainalossa ympäriinsä
muka valmistautuen.
Mitä vähemmän lapsia sen suurempi myöhästys, sori.

No niin, puteli löytyi kolme päivää myöhemmin autotallista!
Minulla onkin aika pieni meikkipussi.
Muna vai kana?







perjantai 22. tammikuuta 2010

Pikkarit kehiin

Nyt se alkaa-aivan mahdoton juokseminen pissalammikoiden perässä.
Rätit esiin ja menoksi.

Kuopus on vuodenvaihteessa äitynyt niin isoksi neidiksi, että hän luopui kerrassaan kaikesta mikä vähänkään viittaa vauvaan. Huh. Miten tässä pysyykään perässä?




  1. Neocate+ tuttipullot:Maito yksinkertaisesti loppui eikä uutta oltu varattu. Näin tilaisuuden kähveltää hänen tuttipullonsa samaan syssyyn. Noinkin kallis kliininen ravintovalmiste pöytien ja seinien pesuun nokkamukista.No no.Tuttia ei milloinkaan huolinut, uniräsy on edelleen rakas.
  2. Syöttötuoli: Minähän en tuohon aparattiin enää pyllyäni aseta. Ei tää.Ei tää. Tää, sanoo hän ja kiipeää Ikean korkeaan lastentuoliin.Vahtimista.
  3. Pinnasänky:Ei tää, ei tää huutaa hän matkan jälkeen ilta toisensa perään ja vaatii päästä äidin ja isin isoon sänkyyn suorittamaan uniosuutensa. Siitä vaan ei tule mitään unta aikaiseksi. Nostan lopulta kukkujan pinnikseen ja odottelen voimia tehdä lastenhuoneen uudelleenjärjestelyt. Sitä saa mitä tilaa.Iltaisin neiti juoksee siskojen sänkyyn talon toiseen päähän ja on niin isoa, niin isoa. Tämä on menoa.Lastenhuoneessa hän lietsoo siskot hysteriaan -kikattelukonserttiin joka loppuu vasta kun häirikkö poistetaan huoneesta ja annetaan porttikielto vastedes.
  4. Auton turvaistuin: Ei tää. Ei tää hän kiljuu viisipistevöissä täysin sopivassa istuimessaan. Tää ,osoittaa hän sormi pystyssä auton vöillä kiinnitettävää säädettäväselkäistä tuolia vieressään. Siihen päästessään hän on kuin koko maailman kuningatar muikean ylimielinen ilme kasvoillaan. 100 metrin päässä liukkaalla maantiellä hän on jo avannut turvavyön!
  5. Vaippa: Sitä ei saa riisua aamulla potalle ja pesulle mennessä. Uutta vaippaa ei saa missään nimessä laittaa ulos mennessä. Siispä lähdimme ostoksille.


Ostamaan pikkareita heksulta. Tärkeintä oli saada Barbapapa pikkarit.Saimme.
Barbapapa on neidin ehdoton suosikki. Barbapapan toi joulupukki unileluksi ja kaveriksi, mutta Barbapapa pikkareita ei hänkään älynnyt vielä lahjoittaa.
Barbapapa
Barbapapa minityyny 10cm
Mutta kolme paria ei riitä kun show alkaa-rättipissashow.
Nappasimme mukaan suurpaketin Hello Kitty pikkareita.
Tästä se harjoittelu alkaa.

Lapsi kertoo , kun hän on valmis. No neiti on nyt valmis niin monessa asiassa etten oikeasti pysy perässä.
Olihan siskotkin päiväkuivia kaikki kaksivuotiaana.
Äiti vaan on hidastunut.






maanantai 9. marraskuuta 2009

Meidän lasten ISI

Isänpäivänä aattona 2009 ohjeistin tyttöjä, ettei sitten ainakaan ennen kahdeksaa tulla herättelemään.
Katsokaas kun äiti ja isi olivatkin ihan kahdestaan lauantai-iltana viihteellä. Ei ollut isi kauhean virkeä ja äiti vielä vähemmän valvomisen ja viihtymisen jäljiltä. Kivan illan päätteeksi ne juhlat vasta alkoivatkin. Kello kahdeksan punkt aukesi ovi ja minua revittiin monin käsiparein sängystä ylös. Olimme valmiiksi leiponeet suklaakakkua, banaanikakkua ja suklaakeksejä. Juu-se tykkää suklaasta. Laululahja seremonioiden jälkeen suuntasimme isänpäivälounaalle
Mattelmäen rälssitilalle. Ruoka oli upeaa ja atmosfääri antoisa.
Isi ja pikkutytär vatsat täynnä.
Meidän lasten isi se riehuttaa, kutittaa ja luisteluttaa.
Se pelaa sählyä ja jääkiekkoa ja tykkää toimia.
Se on kaikki tai ei mitään.
Vuoristoradalla sille tulee paha olo.
Voi harmi.
Esikko jälkiruokapöydän kimpussa.
Pukineet kuin valittu hillitystä sävymaailmasta kartanon värimaailmaan.(itse kuten aina)
Liekö hän ollut entisessä elämässään nirppanokka linnanneito.
Isille ja heidän perheilleen katettu kaunis lounaspöytä.
Olkaas taas kilttejä seuraava vuosi, kun teitä on näin paljon hemmoteltu.
Love u.

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

Lavvantaiehtoona








Lauvvantaiehtoona on isikin poikkeuksellisesti kotona eikä töissä.
Tytöt kasvavat-syli käy ahtaammaksi.
Miehen käsistä pakenee veri, siltikin mukaan tahtoo vielä pienin.

Äiti ei enää mahdu tuohon kyytiin. Mies on laittanut äidille kotipihan lyhtyihin punaiset lyhtykynttilät. Kuutamon paisteeseen änkeän villavaatteineni. On hyvä olla hiljaa, on hyvä hengittää ja kulkea, kun hiekka rapisee saappaiden alla. Niin valoisaa, niin vapauttavaa.
On lämmitetty talven ensimmäiset glögit, nakerrettu piparit.On odotettu vieraita ja saatu peruutuksia.On oleskeltu oman perheen kesken. Osa lyhdyistä lymyää vielä autotallin kätköissä. Ne löytyvät kun talvi etenee.Juuri silloin kun niitä kipeimmin tarvitaan luomaan valoaan pimeässä.
Olen muistellut niitä jotka ovat jo edeltä menneet.
Olen kurkkinut tähtiin niskat kenossa.
Talo valvoo.
Lyhdyt palavat vielä aamullakin. On siirrytty syksystä pimeän aikaan.

torstai 15. lokakuuta 2009

Ilmastonmuutos.NYT.

Mitä on ilmastonmuutos?
Näin asian selvittää junioriosastomme.
Tytär 6v eskari;
" Ilma kuumenee ja sit kaikki ihmiset läkähtyy."

Tytär 8v tokaluokkalainen;
"Emmä tiijä. Voi säästää valoja ja telkkarii. Ettei käytä turhaan. Puol tuntii päivässä on sopiva aika."
Tytär 1 v. " Joo.EEEI.Joo.Annaannaanna!!"
Tytär 9v.kolmasluokkalainen;
"Ilma muuttuu ja kaikki. Ei tule enää talvea koska otsonikerros ohenee.Jossain vaiheessa kaikki järvetkin alkaa haihtua ilmaan ja meret kun tulee niin kuuma.
Jossain vaiheessa tulee niin kuuma, ettei koko maapallolla voi enää asua, jos ei mennä vaikka Marsiin.Kun tulee kuuma, tulee ihosyöpiä ja kaikkia ihotauteja kun ihmiset on auringossa.

Sitten kun ei oo enää vettä kun kaikki haihtuu, niin ihmiset kuolee. Ennenkuin ne kuolee niill on paha olla ja ne kituu. Se on ihan tyhmää. Se on ihmisten aiheuttamaa kun ne keksi kaikki tehtaat ja autot ja niist tulee saastetta.

Sit ku aurinko kuolee se leviää ja räjähtää. Merkurius ja venus palaa auringon räjähdyksessä ja maapallolla ei voi enää elää kun koko otsoonikerros on tuhoutunut.Sit ei enää voi elää marsissakaan kun sinnekkin tulee liian kuuma. Sitten pitää mennä Saturnukseen."

Miten voit torjua ilmastonmuutosta?
" Ei saa mennä autolla. Käytä jalkoja. Mene pyörällä.
Täytyy lopettaa kaikki tehtaat."
Mistä ruuan silloin saat?
"Sitten syödään kotiruokaa, nostetaan maasta perunoita.
Sit liha kasvatetaan. Lehmät murskataan ja niistä tehdään lihaa mut ei missään laitoksessa.Kaikista tulee salaatinviljelijöitä ja kalastajia.

Kun kaikki jäätiköt sulaa-tulee suuri vedenpaisumus.
 Meren voimaa - meri myrsky myrskyävä myrskyinen syysmyrsky marraskuu aalto allokko raju voimakas merenkäynti rantakallio pärske pärskähdys vesi merimaisema selkämeri pohjanlahti Pori Kallo hx2.0

keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Käsilaukkumagiaa

Lamppu suhisi palaessaan. Sen ympärillä oli kaikki läheistä ja varmaa. Perhe tiiviinä piirinä ja muu minkä he tunsivat ja mihin he luottivat. Ulkopuolelle jäi se vieras ja epävarma, joka laittoi pimeän yhä paksummaksi ja aina kauemmas, maailman ääriin saakka.
Muumipappa ja meri
Kahdesta en luovu;
käsilaukku ja Rölli
Mummin tuliainen


Muumilaaksossa oli aamiaiseksi pannukakku, suuri keltainen pannukakku vaapukkahillon kera. Sitä paitsi oli eilistä puuroa, mutta koska kukaan ei sitä halunnut, se päätettiin säästää huomiseksi.
Taikurin hattu

tiistai 25. elokuuta 2009

Lenkkejä ja superfoodseja

Juoksusukkia; lempparit ja alesta.
Siskolta muinoin saatu synttärilahja on vihdoin päässyt aktiivikäyttöön-kiitos!

Täti Pyllerön juoksukoulu
Summa summarum

Viikko kolme alkoi juoksua eilen ja säntäsin matkaan heti kun sain kuopuksen nukahtamaan. Siis minä en tehnyt sen eteen muuta kuin annoin iltapalan, pesut ja pusut ja aa tuuti. Juuri kun olin livahtamassa ovesta ulos kaikkine vempeleineni eikös eskari kipittänyt ulos huoneestaan ja varustuksen nähtyäni kauhistui tuo että minne menen. Menen pihalle- nyt nukkumaan. Esikolla oli tieto, että juoksentelen pihatiellä, kaikki hyvin.


Siis matkaan ja kiireellä. Koska oli kiire kotiin , pysy vauhtikin kovempana eikä koskaan ole ollut niin hiki kotiin palatessa kuin eilen.Pikajuoksu=pikaeuforia. Olisiko juoksua tullut 6 minuuttia ja kävelyä 2 ja takaisin pihaan tankkaamaan superfoodseja. Jätin mustaviinimarjapuskaan alaoksille urheilupalautus marjoja. C-vitamiinit oikein rapisevat suussa-nam nam. Hyvin ovat siellä pysyneet linnuilta piilossa. Mitäs sitten otetaan suorituksen jälkeen kun herukat ovat häipyneet? No tietysti napsitaan pihasta puolukkaa-se karkoittaa hiivaakin jos sokeria on ollut liikaa tarjolla.Vielä on saanut lenkin jälkeen pihassa maistaa vadelmaa. Ovat yhä herkkuja.


Edelleen kellon tihrutus on ollut vaikeaa vaikka käytössä onkin jo Polarin sykemittari.(paristojen vaihto kustansi 12 e odottaessa liikkeessä) Omat tiedot sain tallettettua mittariin , vielä kun saisi tutkittua nuo sykerajani.Nike+iPod systeemi olisi herkku. Ei tarvitsisi autolla naapurustossa vihon ja kynän kanssa matkaa mitata. Tässähän tuntee itsensä aivan urheilijaksi-sen verran on suoritukset alkaneet kiinnostaa. Suoritus se on sekin jonka Täti Pyllerö alkutaipaleellaan suorittaa.Pian alkaa pimeä eikä otsalampun kanssa juoksu viehätä ilman henkivartijaa. Pimeys on loukku.



Kesämme must ostos joka kauppareissulla.Lähiherneet.





Viikko kaksi



ja heti kaksi suoritusta suorittamatta. Merkintää ei tullut perjantaille eikä maanantaille. Onpahan jotain varastossa jos urheiluhulluus iskee. 30 min. kävely ja juoksupäivä 5 min + 4 min.Viikonlopun vietin naisten lepohetkessä eikä sunnuntai-iltanakaan uskaltanut lähteä juoksemaan , niin väsytti.Akut on ladattu.Ekana yönä valvottiin puolikuuteen aamulla. Suu oli täynnä naisten puhetta, olipa ihanaa!Luomuviiniäkin sinne mahtui hyvin.Ruokaherkuista puhumattakaan.Muistakaa äidit ottaa aikaa itsellenne.Mies aina manaa miten energinen olen kun tulen kotiin naistenviikonlopuista. Heh, pitäiskö käydä kaksi kertaa kuussa? Tällä kertaa metsässä upeissa harjumaisemissa oltiin voimaantumassa.



Viikko yksi-aloitus



Täti Pyllerön nousukiito alkoi säntillisesti ohjelman mukaan. Päivät kolme ja neljä sekä viisi ja kuusi vaihtoivat paikkaa aikataulutuksen (sitä meidän perheessä riittää) vuoksi. Lauantaina jaksoin juosta tasan kaksi minuuttia ja se oli tasan eikä yhtään askelmaa enempää. Juoksentelin maalla tuleentuvan viljan vieressä mutta edes maisemat eivät antaneet potkua. Välillä venyttelin kevysti metsälaavulla ja kuuntelin puita. Kroppa oli tukossa. Jo viikolla yksi huomasin miten juoksu kulkee paljon hienommin aina lepopäivän jälkeen. Onpa kumma, ennen en ole tiennyt sillä eroa olevan tai ehkä olen pitänyt vapaapäiviä aivan varmuuden vuoksi ja unohtanut mennä takaisin liikkumaan.Ohjelma edistyy varmasti. Joku sanoi että oli liian helppo ja siirtyivät edistyneempien ohjelmaan. Itseä vieläkin epäilyttää viiden kilometrin juoksu tämän vuoden puolella. Kun jaksan juosta viisi kilometriä yhtä soittoa niin Täti Pyllerön juoksukoulu saakoon vetävämmän nimen- keksitkö sinä?



Musiikista



Sisko sponssasi taas tietämättään kun lomalla lahoitti heidän iPodin tytöille.
Vaivihkaa sen nappasin lainaksi tähän alkuvaiheeseen edellisen omistajan musiikit ladattuna.



Olipa mukava eilen hölkätä loppusuoraa pienten joutsenten tanssissa! Olo oli ristiriitainen ja psykedeelinen. Ankkurinappi taas jokseenkin venyvän veltto. Jotta viikko kolme antaisi täyttymyksen otan vastaan mahtavia juoksumusavinkkejä , kiitos.Mikä saa polvet nousemaan ja nenän nököttämään kohti kilometrejä?





Mummon mustikat ja avuliaat suuhun putsaajat.





Rakas mustikka-metsien anti!Superruoka.



Posted by Picasa

perjantai 21. elokuuta 2009

Kuunpimennyksen valtiatar

Kuunpimennyksen valtiatar syntyi meille
21.02.2008
klo. 00.57

Täysi nainen
4670g
53 cm
38 pipo
zzzzzzzzzz
Tänään mitat:
14,1 kg
83,7 cm
49,5 pipo


Matkalla maalaissukulaisiin ystäväni Nillan kanssa heinäkuussa.
Tänään 21.08.2009
hän aloitti päiväkotiharjoittelut.
Tanssien muumia uusien likkakavereiden kanssa.
Syöden makoisia mustia viinimarjoja pikku vartalo puskassa.
Omenoitakin jo maisteltiin.
Oli hauska päivä.
Onnea puolitoistavuotias ilommepisara.
Olet lähdössä maailmalle ja sait vihdoin mennä ovesta ulos reppu maata viistäen mutta
tanakasti selässä!
Täältä tullaan elämä.
Posted by Picasa

sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Kesä kassissa

Kyllä kenkuttaa kun ei kutsua saa.


Silta kotiin.



Lomalle on hienoa lähteä mutta kestämätöntä palata.

Tässä osa meidän perheen pakaaseista ja ei -mökillä ei ole muuta pesukonetta kuin äiti vallaton.

Pesukone lauloi kotona koko päivän. On pesty



  1. Sininen farkkukoneellinen


  2. Valkoinen koneellinen


  3. Pastelli koneellinen


  4. Punainen koneellinen


  5. Hempukka koneellinen odottaa lattialla


  6. Liinavaatekoneellinen istuu kuin tatti ikeakassissa



Lindexin kassissa äidin kesälukemisto- kesäyöt ovat kuin tehtyjä lukemiseen.


Kassiläjän päällä äidin matkamuisto ideaparkista.


Vallattomat alessa postaus tulossa.
Koko päivä on pakattu neideille uusia kaupunkiloma kasseja.
Citymummon ohjelmatoimisto on lähettänyt kutsun huimiin seikkailuihin.


Vain pienin jäi ilman kirjettä.




keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Kymmenes kuudetta

Eräänä vuonna viime vuosituhannella minulle erittäin tärkeä päivämäärä. 10.06.
Silloin pääsin mukaan maan päälle oikeastaan tutustumaan ihmiseloon. Mikäs sen hauskempaa- vai mitä?
Syntymäpäivät tulevat ja menevät tasaisena janana. Joskus ehtii vähän juhlia, useimmiten ei.

Tänä aamuna sain kuorolaulua sängyn vieressä ja sängyssä ja lasten kourat heittelivät päälleni geisha karkkeja-ikuisia lemppareitani.
Päivän hyörinöistä kotiuduttuani odotti minua näin hieno kukkakimppu. Kuin enteenä lapset olivat tehneet kesäkerhossa hirvikortin. Se oli hyvin persoonallinen. Hirven pää=esikoisen jalka. Hirven sarvet= kakkosen ja kolmosen kädet. Pikkuruinen punainen kieli joka suusta roikkua repsottaa= kuopuksen peukalo. Viimeisin isin avustuksella kotona askarreltu.Säilytän tämän aina muistona kesältä 2009.

Tätini kanssa kahviteltiin illalla. Minua muistettiin näin suurella amppelikukalla.Siinä välissä minua oli suurenmoisesti halattu ystävieni toimesta ja sain valtaisan purkin Tropical coconut oilia. Kylläpä kelpaa eleleskellä.




Mitäs sitten tapahtui unillemenon aikaan? Hirveällä hosotuksella kolmonen huutaa lastenhuoneesta; " äiti, äiti ikkunassa on joku eläin!"
Tottahan niitä kesällä sisälle eksyy; hämähäkkejä, kärpäsiä, ampiaisia.
Talouspaperi nyrkissä lähdin eläintä saalistamaan .

BAMBI
TIRKISTELI MEITÄ KOTIKUUSEN
ALTA kuusenkerkät suussa.

Enkelin utu liiteli kameranlinssin ja valkohäntäpeuran väliin.
BAMBI TOI TERVEISET:
HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ VALLATON ÄITI.
Nauti elämästäsi.
Kiitos , niin teen.
Posted by Picasa