Meidän kirpputorimme

tiistai 25. elokuuta 2009

Lenkkejä ja superfoodseja

Juoksusukkia; lempparit ja alesta.
Siskolta muinoin saatu synttärilahja on vihdoin päässyt aktiivikäyttöön-kiitos!

Täti Pyllerön juoksukoulu
Summa summarum

Viikko kolme alkoi juoksua eilen ja säntäsin matkaan heti kun sain kuopuksen nukahtamaan. Siis minä en tehnyt sen eteen muuta kuin annoin iltapalan, pesut ja pusut ja aa tuuti. Juuri kun olin livahtamassa ovesta ulos kaikkine vempeleineni eikös eskari kipittänyt ulos huoneestaan ja varustuksen nähtyäni kauhistui tuo että minne menen. Menen pihalle- nyt nukkumaan. Esikolla oli tieto, että juoksentelen pihatiellä, kaikki hyvin.


Siis matkaan ja kiireellä. Koska oli kiire kotiin , pysy vauhtikin kovempana eikä koskaan ole ollut niin hiki kotiin palatessa kuin eilen.Pikajuoksu=pikaeuforia. Olisiko juoksua tullut 6 minuuttia ja kävelyä 2 ja takaisin pihaan tankkaamaan superfoodseja. Jätin mustaviinimarjapuskaan alaoksille urheilupalautus marjoja. C-vitamiinit oikein rapisevat suussa-nam nam. Hyvin ovat siellä pysyneet linnuilta piilossa. Mitäs sitten otetaan suorituksen jälkeen kun herukat ovat häipyneet? No tietysti napsitaan pihasta puolukkaa-se karkoittaa hiivaakin jos sokeria on ollut liikaa tarjolla.Vielä on saanut lenkin jälkeen pihassa maistaa vadelmaa. Ovat yhä herkkuja.


Edelleen kellon tihrutus on ollut vaikeaa vaikka käytössä onkin jo Polarin sykemittari.(paristojen vaihto kustansi 12 e odottaessa liikkeessä) Omat tiedot sain tallettettua mittariin , vielä kun saisi tutkittua nuo sykerajani.Nike+iPod systeemi olisi herkku. Ei tarvitsisi autolla naapurustossa vihon ja kynän kanssa matkaa mitata. Tässähän tuntee itsensä aivan urheilijaksi-sen verran on suoritukset alkaneet kiinnostaa. Suoritus se on sekin jonka Täti Pyllerö alkutaipaleellaan suorittaa.Pian alkaa pimeä eikä otsalampun kanssa juoksu viehätä ilman henkivartijaa. Pimeys on loukku.



Kesämme must ostos joka kauppareissulla.Lähiherneet.





Viikko kaksi



ja heti kaksi suoritusta suorittamatta. Merkintää ei tullut perjantaille eikä maanantaille. Onpahan jotain varastossa jos urheiluhulluus iskee. 30 min. kävely ja juoksupäivä 5 min + 4 min.Viikonlopun vietin naisten lepohetkessä eikä sunnuntai-iltanakaan uskaltanut lähteä juoksemaan , niin väsytti.Akut on ladattu.Ekana yönä valvottiin puolikuuteen aamulla. Suu oli täynnä naisten puhetta, olipa ihanaa!Luomuviiniäkin sinne mahtui hyvin.Ruokaherkuista puhumattakaan.Muistakaa äidit ottaa aikaa itsellenne.Mies aina manaa miten energinen olen kun tulen kotiin naistenviikonlopuista. Heh, pitäiskö käydä kaksi kertaa kuussa? Tällä kertaa metsässä upeissa harjumaisemissa oltiin voimaantumassa.



Viikko yksi-aloitus



Täti Pyllerön nousukiito alkoi säntillisesti ohjelman mukaan. Päivät kolme ja neljä sekä viisi ja kuusi vaihtoivat paikkaa aikataulutuksen (sitä meidän perheessä riittää) vuoksi. Lauantaina jaksoin juosta tasan kaksi minuuttia ja se oli tasan eikä yhtään askelmaa enempää. Juoksentelin maalla tuleentuvan viljan vieressä mutta edes maisemat eivät antaneet potkua. Välillä venyttelin kevysti metsälaavulla ja kuuntelin puita. Kroppa oli tukossa. Jo viikolla yksi huomasin miten juoksu kulkee paljon hienommin aina lepopäivän jälkeen. Onpa kumma, ennen en ole tiennyt sillä eroa olevan tai ehkä olen pitänyt vapaapäiviä aivan varmuuden vuoksi ja unohtanut mennä takaisin liikkumaan.Ohjelma edistyy varmasti. Joku sanoi että oli liian helppo ja siirtyivät edistyneempien ohjelmaan. Itseä vieläkin epäilyttää viiden kilometrin juoksu tämän vuoden puolella. Kun jaksan juosta viisi kilometriä yhtä soittoa niin Täti Pyllerön juoksukoulu saakoon vetävämmän nimen- keksitkö sinä?



Musiikista



Sisko sponssasi taas tietämättään kun lomalla lahoitti heidän iPodin tytöille.
Vaivihkaa sen nappasin lainaksi tähän alkuvaiheeseen edellisen omistajan musiikit ladattuna.



Olipa mukava eilen hölkätä loppusuoraa pienten joutsenten tanssissa! Olo oli ristiriitainen ja psykedeelinen. Ankkurinappi taas jokseenkin venyvän veltto. Jotta viikko kolme antaisi täyttymyksen otan vastaan mahtavia juoksumusavinkkejä , kiitos.Mikä saa polvet nousemaan ja nenän nököttämään kohti kilometrejä?





Mummon mustikat ja avuliaat suuhun putsaajat.





Rakas mustikka-metsien anti!Superruoka.



Posted by Picasa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ajatuslentoa