Meidän kirpputorimme

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Naisia

Naisille on keksitty oma päivä
kerta vuoteen.
Mutta se ei riitä mihinkään.


Jokaisessa päivässä on oltava oma hetki.
Oma erityinen hetki omalle itselleen,
ystävälle,
tyttärelle,
naapurin rouvalle,
kaupankassalle,
sairaanhoitajlle,
ihan jok'ikiselle 
daamille
neidille ja morsiammelle.



Näin ne rouvat muistivat meidän tulevaa emäntää.
Tuleva emäntä tanssi esityksen olohuoneessa.
Kuulin korvissani kastanjettien paukutuksen.



Kiitokseksi tämä tuleva rouva ilman kastanjetteja
halasi läpi jok'ikisen vieraan 
herran, rouvan ja hidalgon.
Koirankin.
Ja vielä kerran 
ja vielä
ja vielä
ja vielä
hän huusi heippaa paksun oven läpi.
Jää hyvästi,
mutta älä mene pois 
luotani.
Milloinkaan.



Kiitos kanssasisaret.
Näyttöjenne takaa.
Kiitos, että olette.
Olemassa.

2 kommenttia:

  1. Ihana ajatuksia, ruusuja ja lahjoja ! Kiitos, että olet siellä.

    VastaaPoista

Ajatuslentoa