Pohdintoja maailmankaikkeudesta

Nukkumaanmeno on varsinaista puhetulvan aikaa. Kysymys kysymyksen perään. Muista olla hiljaa- muistutan itselleni kaksivuotiasta peitellessäni.Eikä siinä paljon väliin pääsekkään kun kuopus aloittaa mietintänsä. Mutta näin aikaisin jo? Luulin kyselykauden olevan kolmivuotiaiden hommaa. Taitaa  tulla pitkä pieti.

Katselimme ikkunasta sateenkaarta. Missä sateenkaari asuu? Asuuko se taivaassa?

Kahdeksanvuotias mietti , että kidnapataanko lapsia Suomessakin. Ei, enemmän se on ulkomailla, vastasin.

2 vee pohti peiton alla; " Äitiii, mittä te ulkomaijja on?Onko te meilän pihatta???"

Ulko+maa= pihassa== terävä tyttö.

Edellispäivänä pihassamme loikki honkkeliskonkkelus bambi.

Neitiä kovasti puhututti missä bambi asuu. No siellä kotikuusen alla.

Niin siellä missä on sen äiti.

Eilen tuo kiljui takapenkillä päiväkodista tullessa;

" Äiti, kato, kato, leikkipuimuli ja lattolikin."

Leikki on tärkeä osa lapsen kehitystä ja miehenkin.

Seuraavaksi tiedusteltiin kuka siellä leikkipuimurissa on.

Setähän siellä kauheassa viljanpölyssä.

Parhaimmat viime päivien ajalta olen unohtanut 

mutta nekin sarjassamme 

" Kuka mulle hampaat laittoi?"-osastoa!

Kun lapselle puhutaan, hän oppii puhumaan. Puheen kehitykselle on tärkeää, että puhut selvästi, kuuntelet lasta ja opetat häntä kuuntelemaan. Kerrot ääneen mitä teet. Nimeät tavaroita, vaatteita ja ruumiinosia. Leikittelet äänillä ja loruilla. Älä pakota lasta puhumaan; hän puhuu kun on siihen valmis. Vuorovaikutus äidin ja isän kanssa on puhumaan oppimisen ehto.

www.kersanet.fi

Reissutöissä yövyin usein serkkuni perheessä Tampereella.

Muistan yhä serkunpojan pohdiskelut ;

"Missä vichyvesi kasvaa?"

En kyennyt tuottamaan mitään vastausta.

Suuni ammottaessa edelleen auki, poika vastasi itselleen ;

" No tietenkin vichyvesikaivossa."

Niin tietenkin todistelin itselleni.

En sattunut paikalle kun poika pohdiskeli vauvojen todellista alkuperää isompana.

" Mistä se vauvansiemen oikein tulee???"

Äitinsä; " Isin pippelistä."

Poika;" Sattuuko se???!!!Aiai."

Äiti;" Tota sun täytyy kysyä isiltä."

Ja vie repeämispisteessä olevan naamansa piiloon kylppäriin.

Siis äiti.

Tarina ei kerro miten serkkuni sai vastauksensa muotoiltua

ja pääsikö poika kivulloisesta fiiliksestään.

Odotan suorastaan päivää jolloin saan onnitella tuoretta isää.

En malta olla kysäisemättä;

" Mutta sattuiko se?"

enkä tarkoita juurikaan synnytystä.