Kaamea Haisuli

Muistatteko, että muumit nukkuvat talviunta?

Mutta ne heräävät hetkeksi juuri parahiksi, kun kiljuvat etelä-suomalaiset lapset vilistävät hiihtolomalle.

Niin mekin hyytävässä viimassa alkuviikosta puskimme Kailon saareen

näyttämään kuopukselle tätä ihmettä.

Hulvatonta muumiperhettä.

Neiti tietysti juuri silloin halusi itse kävellä koko piiiitttkkään matkan vaikka emme olleet miesmuistiin 

kuljetelleet mukanamme rattaita.

Matka siis kesti ja kesti

mutta niin kesti kaksivuotiaskin

pelkällä tahdonvoimallaan.

Muumit jo odottivat melkein pihalla, olihan  menossa hurjat mäenlaskukisat 

ennen muumiolympialaisia ja lumikenkäkisaa.

Mutta sitten se tapahtui.

Juuri kun pikkuneiti rohkaistui menemään mukaan menoon niin 

eikös tullut Haisulin rohjake ja käveli suoraan neitimme yli.

Sitten se alkoi, karjunta;

neiti huusi kuin hyeena karvaiselle haisulille ja 

poliisi kailotti haisulille myös

ja sitten ne tulivat molemmat

ja yrittivät lohduttaa ja anella anteeksi.

Se nyt oli turhaa,

kun nainen loukkaantuu verisesti niin 

sitä ei lepytä mikään.

Ei ainakaan poliisi-edes muumimaailman.

Poliisi passitti haisulia vankilaan siitä hyvästä, mutta 

haisulipa karkasi muumitaloon ja ryöstä sieltä 

muumimamman mansikkakakun.

Ja kaikki juoksivat pitkin pihaa kuin heikköpäiset, huh.

Oli siellä meidänkin Kiljusen herrasväen kakaroita juoksentelemassa ja kiljumassa hirmuisesti.

Oi mikä metakka.

Onneksi ei ollut Tarja ja Pentti Kultarannassa,

olisivat pelästyneet.

Onneksi myöhemmin tyttö sentään halasi iki-ihanaa muumimammaa

ja upea hattuista muumipappaa.

Rannassa paistettiin makkaraa ja syötiin omia eväitä. 

Napakelkkakyytiäkin koettiin.

Luistinratakin oli aurattu, 

potkukelkat odottivat potkuttelijoita.

Eikös heti alkuunsa loppuneet kamerasta patterit 

eli omista kuvista ei tietoakaan.

Muumikaupasta sain ostettua pari patteria myyjän laukun pohjalta

mutta eikös ne myöhemmin osoittautuneet ladattaviksi...

Niiskuneitiä tyttö ei halunnut halata,

mutta niiskuneitipä halusikin halata äitiä!

Jo tuli kuopuksellekkin kiire

saamaan oman halinsa.

Ravintolassa oli menossa 

piparin koristelutalkoot ja sekös vasta jännää oli.

Varsinkin kun päivän päätteeksi ohjaajat jakoivat koristekamat lasten reppuun.

Täällä onkin nyt pari päivää kärtetty leipomistalkoita,

vielä ei ole ehditty.

Kaikenväriset strösselit ja nasselit polttelevat keittiönlaatikossa.

Ravintolan jälkeen kävimme vielä kerran kurkkaamassa muumit ennen kotimatkaa.

Talon takaa purjehti paikalle itse muumimamma

ja saikin sen seitsämän halausta ja 

ainakin kolmekymmentä heipat vilkutusta.

Niin lähdettiin kiipeämään kohti porttia.

Kuopus taapersi perässä itsekseen ja jupisi jotakin .

Askel askeleelta jupina yltyi kiivaammaksi ja kovemmaksi.

Puhuuko tuokin jo yksinään ?

Ei toki,

hän komensi kuin komeljanttari itseään muumimammaa.

Sillä muumimamma oli hyvää hyvyyttään lähtenyt saattamaan neitiä mäkeä ylös.

Tämä ei tietenkään sopinut pikkuneidin suunnitelmiin.

Kuule, et sinä täällä voi muumimammaa määräillä hänen omalla pihallaan,

kyllä se on vähän toisinpäin.

Muumimamma onneksi ymmärsi myös yskän ja jättäytyi kauemmaksi.

Pikkuneiti veteli vielä pitkiä henkäyksiä ja tuhauksia ja nakkeli niskojaan.

Pysykööt muumit vaan saaressaan ,

mietti hän.

Ei lapsia saa seurailla.

Pikkuneiti oli niin tohkeissaan että

alkoi kesken kaiken väittää 

että hän oli nähnyt Barbapapan.

Niin siinä käy kun fanittaa barboja ihan kybällä

ja joutuu Haisulin murjomaksi.

Kaameaa , koko elämä

toisinaan.

Mutta niin jännittävää.

Päivän päätteeksi tuliaiset. Poikkeuksen tekee Taikatalvi, jolloin teemapuisto on avoinna eteläsuomalaisten koululaisten hiihtolomaviikolla 8 eli 20.–28.2.2010. Silloin Muumimaailmassa pidetään talvista hauskaa!  Tiesithän, ettmimaailma on talvisaikaan suljettu? Poikkeuksen tekee Taikatalvi, jolloin teemapuisto on avoinna eteläsuomalaisten koululaisten hiihtolomaviikolla 8 eli 20.–28.2.2010. Silloin Muumimaailmassa pidetään talvista hauskaa!