Joulutoimia

kiiltävää	1 (11%)
tuoksuvaa	2 (22%)
rapisevaa	5 (55%)
rosoista	1 (11%)

Näin ratkaisitte arvonnan  joka siis tulossa ensi viikolla. Kiitos äänestäjille.

Joulutoimia on aavistus toimitettu. Punaiset olkikuva joulukapat nököttävät keittiön akkunoissa. Sydämiä ja tähtivaloja killuu ikkunoissa.Joulukoristelaatikot on  melskattu ympäri huushollia. Äiti suuttunut, kaikki kerätty pois ja laitettu taas uudelleen tällä kertaa luvan kanssa.Lisääntyykö muiden joulukoristelaatikoissa lasten askartelut? Meillä ainakin joka toinen on lasten värkkäämä. Mihin niiden kanssa vielä joutuu?

Lauantain raekuurossa pyöritettiin Vaaria vanhan ajan joulumarkkinoilla.Katetralskolanin myyjäisissä saimme ihastella Lucianeitoa kulkueineen ja lauluineen. Ja lopulta astuttiin Kuralan kylämäen sota-ajan jouluvalmisteluihin.Lapset askartelivat vanhan ajan malliin.Tuli aivan oma lapsuus mieleen kun tehtiin kilometrin mittaisia lenkkiketjuja kuusenkoristeeksi. Noinhan ne lapset silloinkin saatiin jekutetuksi pois äitien jaloista joulutouhujen ollessa kiivaimmillaan. Maistoimme porkkanalaatikkoa ja seurasimme kuinka kenttäpostipakettia hankittiin. Hankkia=valmistella, valmistautua.


Yksivuotias väitti lampolassa majailevan hauvoja! 
Eikun se on lammas.
Hauva.
Lammas sanoo mää.
Nää: sanoo tuo ja taputtaa omaa päätään.
Et sinä ole lammas, rakkaani.
Mää-hauva-mää.Hauva!Hau, hau.
Kävimme näin kiivasta väittelyä lampolan hämärissä. 


Verstaan myyjäisissä tuo samainen neiti hellyydenpuuskassaan kävi repimässä kehdossa makaavan myynnissä olleen nuken syliinsä peittojen lennellessä lattialle.(Onneksi talliin rakennettu seimi oli köydellä eristetty ,muuten joku olisi varastanut Jeesusvauvan lämpimämpään kotiin , oli niin kauniisti kapaloitukin) Hsss-vauva, vauva , hän hoki.Hetken päästä hän oli teutaroinut itsensä väsymyksestä kaatuen viereisen matonmyyjämummun myyntipöydän alle.Kuin parempienkin pikkujoulujen jälkimainingeissa. Heh, sieltä sitten konttasi asiakkaitten jalkojen välistä muitta mutkitta kahdelle jalalle käsilaukku käsivarrella keikkuen.Mihinköhän tuo vielä elämässään kompuroi.Pitkälle kai noilla elkeillä.



Isoäidin aikainen joulu 9.–13.12. klo 12–18

Kuralan Kylämäessä muistellaan sotajoulua 1939. Myös sodan varjostamaan juhlaan kuuluvat joulukuusi, koristeet ja jouluruuat. Lapset saavat lahjapakettinsa, kuten muinakin jouluina. Salikamarin pimennysverhojen suojassa valmistellaan rintamalle lähetettävää joulupakettia.

Tallivajan seimikuvaelma tuo lohtua pimeyteen, ja tallissa ovat lampaat oman seimensä äärellä.
Käsityöläiset myyvät tuotteitaan Kylämäen jouluverstaalla 12.–13.12.

Sunnuntaina lauloimme kirkossa kauneimpia joululauluja. Neiti nuppu ei sitten millään ilveellä luopunut lakkatakistaan ja  villabaskeristaan. Edes lapasia en saanut häneltä riisua. Sylissäni istui tuo tyyriinä käsilaukkuaan puristaen. Kuullessani, että keräävät kolehdin annoin tytölle kolikon. Oli hiukan tuskallista laulaa kauniisti joululauluja ja kun toinen samaan aikaan muljasi rahaa suussaan kun silmä vältti. Kolme kertaa sinkosi kolikko kilisten kivilattialle. Eskarin raha taas pyöri jonnekkin penkkirivien taakse. Lähtiessämme seurasin eskarin  kirkonlattialla konttausta niin intensiivisesti,että kuopusneiti olikin livistänyt sillä aikaa.

Kauheassa ruuhkassa yritin tunkea väkijoukossa eteenpäin saavuttaakseni pienen tyttöni. Mutta tämä nojaili yksinään  kyllästyneen näköisenä kirkon uloskäynnin vieressä kuin aina meitä joutuisi odottelemaan. Huh.

Kirkosta tallustimme hitaasti mutta varmasti seurakuntatalolle partiolaisten joulujuhlaan riisipuurolle ja juhlaohjelmalle. Neiti nuppu käsilaukkuineen sitten käveli koko matkan uusilla hopeisilla kengillään, samaan aikaan  isommat pomppivat pitkin  ojanpohjia sukkahousut lumessa.Siitäkin selvitiin hyvässä järjestyksessä. Seuraavan kerran minulla ei ollut aavistustakaan missä oli pikku tytär, kun lopuksi teimme koko suuren salin kokoisen sisaruuspiirin kädet lomittain  kohti vieruskavereita. NO kaipa hän tallessa on eikä kadulla mietin laulaessani Maa on niin kaunis muiden mukana. Siellä tuo kuulemma oli ollut tilaisuuden vetäjän ja nuorisopastorin jaloissa. Oli vielä lopuksi käynyt heille erikseen heiluttamassa. Tervehtiminen on edelleen pop ja se kestää kun koko seurakunta kätellään läpi oli se sitten päiväkodissa tai kylässä. Hyvät tavat tietysti ovat arvokkaat. Mutta kun käytös liippaa kuningattaren elkeitä voi kysyä onko tuo tarpeellista?

Muutama vuosikymmen sitten lapset sentään oli valjailla sidottuna vanhempiinsa.

Yhtä rauhallista joulunalusaikaa teille kaikille.